Mietteitä kanavoinneista

 

Katsoin muutaman videon kanavoinneista ja sen jälkeen päässäni on pyörinyt, erilaisia ajatuksia siihen liittyen.

Mistä voimme tietää ketä oikeasti kanavoimme?

Jos kysymme sitä, saamme ehkä jonkun vastauksen, mutta onko se todellinen, vai mielikuviemme tuotosta?

Ihmismieli nostaa kuollet mestarit, tai kosmiset olennot jalustalle ja meistä on hienoa, että saamme kanavoida heitä.

Ovatko nämä henkiolennot viisastuneet kuolemansa jälkeen?

Jos oletetaan, että meillä kaikilla on ollut entisiä elämiä, niin myös me olemme kuolleet jo monta kertaa ja kaikki tuo kuolemanjälkeinen viisaus, on jo meidän sisällämme.

Eli kanavoimmeko loppujen lopuksi, vain omaa korkeampaa itseämme toisesta ulottuvuudesta, tai entisestä elämästä.

Monet alkavat kanavoida ihmisiä, jotka poistuvat elämästämme.

Kuvittelemme, että saamme heiltä jotain sellaista viisautta, jota heillä ei ilmeisesti ollut eläessään, koska heidän juttunsa eivät jaksaneet, meitä silloin kiinnostaa.

Mutta kuoleman jälkeen heidän sanomansa on jokaisen huulilla.

Jotenkin se on vähän surkuhupaisaa ja mietin, onko kyse vain siitä, että on hienompaa kanavoida jotain muuta, kuin itseään.

No, jokainen saa itse päättää ketä kanavoi ja miten. Kuuntelen usein itsekin, milloin kenenkin kanavointeja ja aina niistä oppii jotain uutta.

On ihan hienoa, että jaamme positiivista sanomaa eteenpäin, tulee se sitten, mistä lähteestä tahansa.

Negatiiviset viestit kyllä tunnistaa, jos joku alkaa niitä jakaa.

Omatkin juttuni tulevat varmaan välillä kanavointeina. 

Ja olishan se tosi hienoa uskoa, että ne tulevat joltain, meitä viisaammalta, kosmiselta olennolta.

Sillä kuulostaa aika joutavalta, että kanavoisin, vain omaa korkeinta itseäni. Ketä sekin kiinnostaisi? Ei edes minua itseäni, tylsää.

Mukavaa viikonlopun jatkoa 

🎉❤️🥰❤️🎉

Anna valosi loistaa ❤️‍🔥🦄❤️‍🔥

Anna hyvän kiertää 🌼🤗🎁🌼

T: Merja