Kävin heinäkuussa katsomassa Disclosure day leffan ja olihan se ihan mielenkiintoinen, vaikka itselle nämä ufojutut ovat jotenkin jo niin tuttua tarinaa, ettei niistä mitään ihmeellisiä yllätyksiä tunnu tulevan.
Hyviksien ja pahiksien taistelua ja valheiden paljastusten jarruttamista ja piilottelua.
Eihän nämä ufopaljastuksetkaan tunnu kovin huimaa vauhtia etenevän, eivätkä ainakaan täällä meidän mediassa.
Täällä niistä ei hiiskuta sanaakaan, niin kuin ei mistään muustakaan, mitä maailmalla oikeasti tapahtuu.
Itselle leffan hätkädyttävin kohta liittyi viljapeltokuvioihin. Se oli jotenkin vaan niin hienoa.
Ihan kuin olisin itse ollut pellon keskellä ja kuviot alkoivat syntyä ympärilleni. Huikeaa...siinä vaiheessa tuli ihan kylmät väreet.
Yöllisiä näkökentän aktivointeja on taas alkanut tulla sen jälkeen, kun yöt alkoivat pimentyä.
Pari päivää sitten näin makuuhuoneen katossa kummallisen, pyörivän värivalokuvion, joka näytti ihan portaalilta ja erilaiset varjohahmot liikkuivat katossa ja pitkin seiniä.
Siinä oli jotain uutta värinää ja energiaa ja ihmettelin sitä, silmät suurina.
Muutamien viime viikkojan aikana olen nähnyt paljon outoja unia liittyen ufoihin ja muihin yliaistillisiin kokemuksiin.
Eräässä unessa valtava, koko taivaan peittävä ufo laskeutui puiden latvojen ylle ja kaksi olentoa tuli vierailulle, mutta en pystynyt näkemään heidän kasvojaan.
Alus oli hopeanharmaa, kolmion muotoinen ja sen kyljissä oli kirkkaita valoja. Muut ympärilläni olevat ihmiset eivät nähneet koko alusta, vaikka yritin sitä heille osoittaa.
Toisessa unessa kohosin taivaalle, aina vaan ylöspäin ja näin ympärilläni vain kirkasta valoa, tyhjyyden keskellä. Liikkuminen oli niin nopeaa, että se tuntui vatsanpohjassa. Katselin alas maailmaan, jossa kaduilla olevat ihmiset pienenivät ja katosivat lopulta kokonaan.
Kuljen edelleen paljon intuition ohjauksessa ja valojoukkojen merkkejä seuraten.
Höyheniä pöllyää päivittäisille poluilleni jatkuvasti ja monenlaisia muitakin merkkejä ilmestyy näköpiiriin harvase päivä.
Olen edelleen tehnyt tiuhaa tahtia päivityksiä Instagramiin nimellä sanavelh0, jos olet siellä, tule moikkaamaan.
Insta on jotenkin helpompi ja vähemmän aikaa vievä alausta, kuin tämä blogi, joten tämän kirjoittaminen takkuilee edelleen.
Tuntuu, että aika menee niin nopeasti, ettei ehdi tehdä kaikkea mitä haluaisi. Olen ottanut tosi paljon valokuvia ja tehnyt "tyhjäpäistä" taidettani ja jakanut niitä instaan, lyhyiden kirjoitusten myötä.
Mutta ehkä nyt syksyn ja talven tullen ehdin kirjoittamaan tännekin aina välillä juttuja ja voisin jakaa näitä omia valokuvia ja taiteilujani postausten mukana.
Aurinkoisia syyspäiviä 🏵️🍄🍂🍁🏵️
Anna valosi loistaa 💫🐦🔥🤗🌞
Laita hyvä kiertämään 💖💐💝🌹🌞
T: Merja
.jpeg){kind=link}
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti