Tällä hetkellä, joka ilta, kun lamppu sammuu ja alkaa oikea yö, kosmiset valonauttajat lennähtävät makuuhuoneeseen ja aloittavat, jokailtaisen aktivointinsa.
Tällä hetkellä, joka ilta, kun lamppu sammuu ja alkaa oikea yö, kosmiset valonauttajat lennähtävät makuuhuoneeseen ja aloittavat, jokailtaisen aktivointinsa.
Näen maailman epäkohdat ja ihmisten välinpitämättömyyden, mutta en enää tunne vihaa, kaunaa ja katkeruutta, tapahtumia kohtaan. Palaudun nykyisin, aina vaan nopeammin, takaisin neutraaliin olotilaan, vaikka ympärillä tapahtuisi, mitä tahansa.
Vaikka yrittäisimme elää yksin, omassa ihanassa paratiisissamme, jossain vaiheessa se käärme luikertelee takaisin puutarhaamme.
Emme ole vielä valmiita sellaiseen maailmaan, jossa leijonat ja lampaat ovat ylimpiä ystäviä, sillä olemme kaikki vielä keskeneräisiä.
Elämme edelleenkin dualistisessa maailmassa, jossa hyvä ja paha ottavat mittaa toisistaan. Se uusi uljas maailma, jos sellaista nyt oikeasti on olemassakaan, häämöttää jossain kaukana horisontissa, eikä meistä kukaan pysty olemaan siellä vielä täysipäiväisesti. Ehkä sinne siirrytään, vain kuoleman portin kautta.
Vain kavala viikatemies vaanii meitä täällä pimeässä pohjolassa, niin ettemme uskalla kohta edes hengittää, muusta puhumattakaan.
Vetäydymme omiin poteroihimme erakoitumaan, sillä pelkäämme ja epäilemme jokaista kanssaihmistä ja kavahdamme, jopa omaa varjoammekin.
Mihin tämä kaikki vihamielisyys ja synkkyys johtaa, se jää nähtäväksi.
Toivotaan, että edes joulu toisi vähän valoa ja iloa, tämän pimeän kauden keskelle.
Ja voimme taas iloisesti rallatella, hei tonttu-ukot hyppikää, nyt on riemun raikkahin aika. Hetken kestää elämää ja sekin synkkää ja ikävää.
Ollaan me suomalaiset vaan iloista sakkia, vai mitä?
On ollut hienoa huomata, että täällä blogissa käy nykyisin paljon "ulkomaalaisia" vierailijoita. Kiitos siitä teille kaikille 💖🌹🙏🌹💖 Sen olen tiennyt jo alusta asti, että suomalaisia nämä minun höpinät eivät ole koskaan kiinnostaneet, mutta ehkä heitä ei kiinnosta lukea kenenkään muunkaan blogeja, mene ja tiedä.
Iloa ja valoa elämääsi 🌟💖🤗💖🌟
Anna valosi loistaa ❤️🔥🌸✨🌸❤️🔥
Laita hyvä kiertämään 💐💐💐💐
T: Merja
Tänään vietetään taas kerran Suomen itsenäisyyspäivää, vaikka itsenäisyydestämme on jäljellä enää muisto vain. Sen jälkeen, kun vuonna 1995 liityimme Euroopan unioniin, alkoi maamme alamäki, joka kiihtyy koko ajan huimaa vauhtia.
Lauantaina on Suomen itsenäisyyspäivä ja saamme taas seurata mediasta, kuinka sitä vietetään, tässä maailman onnellisimmaksi luokitellussa maassa. Kuka on onnellinen ja kuka ei, siitä voidaan olla montaa mieltä, sillä lintukotoomme on pesiytynyt liikaa käkiä, jotka särkevät pesät ja perheet. Varastavat omaisuutemme ja ajavat vanhemmat lapsineen mieron tielle, köyhyyteen ja leipäjonon jatkeeksi.
Joitakin vuosia sitten henkisissä piireissä puhuttiin paljon sielun pimeästä yöstä ja egon kuolemasta. Monet olivat sitä mieltä, että ego pitää ehdottomasti tappaa. Henkisellä ihmisellä ei saa missään tapauksessa olla egoa.
Aika lentää, kuin siivillä ja marraskuu päättyy huomenna ensimmäiseen adventtiin, eli pikkujouluun. Itse en kyllä aio sen kummempia pikkujouluja viettää, enkä hässäköi enemmälti joulunkaan kanssa. Koko touhu on alkanut tuntua iän myötä ihan turhalta hössötykseltä, sillä joulu on muuttunut niin kaupalliseksi, että se on jotenkin menettänyt merkityksensä.
Tällä hetkellä syksyiset tuulenpuuskat riepottelevat pihapuita, ankean harmauden keskellä ja vettä sataa kaatamalla.
Maailma on sekaisin ja ihmiset sen mukana. Soudetaan ja huovataan ja kääntyillään kuin tuuliviirit, joka tuulen mukana. Media muuttaa mielipiteitään joka asiasta päivittäin, eivätkä ihmiset enää tiedä, mikä on totta ja mikä ei. Pitäisikö tehdä jotain, vai olla tekemättä.