Rauhallista joulunaikaa

 




Sanotaan, että joulu on vaan kerran vuodessa, joten sitä pitää juhlia oikein olan takaa, mutta nykyisin joulu kestää vähintäänkin kolme kuukautta.


Kauppiaat alkavat toitottaa kulutusjuhlaansa jo syyskuun lopulla ja tavarapaljous lisääntyy turhuuden toreilla.

Meidät on aivopesty uskomaan kaiken maailman rituaaleihin, joita ilman joulu ei voi tulla juuri sinun kotiisi.

Media hehkuttaa joululahjoja ja ruokapöydät notkuvat kaikenlaisista jouluherkuista.

Kaikilla ihmisillä ei ole rahaa edes välttämättömiin tarpeisiin ja jatkuva aivopesu vetää mielet apeiksi, ainakin lapsiperheissä.

Jatkuva kiire, stressi ja jouluhössötys, saa ihmiset tappelemaan keskenään ja kilpailemaan joulujensa paremmuudesta.


Joulun tarkoitus  ja sanoma on vedetty alas vessanpöntöstä jo kauan sitten, eikä joulurauhasta ole enää tietoakaan.

En aio osallistua tähän pakkosyötettyyn joulunviettoon tänäkään vuonna.

Sukujoulut lahjahässäköineen ovat minun kohdaltani taakse jäänyttä elämää.

Vietän joulun rauhassa, täällä luonnon keskellä, ilman joulukuusta, lahjapaljoutta, jouluähkyä, tai kirkon tuputtamia uskonnollisia rientoja.


En aio rynnätä viemään edes haudoille kynttilää, sillä siellä ei ole ketään. Edesmenneet omaisemme ovat, vain ajatuksen päässä meistä ja sen kynttilän voi yhtä hyvin sytyttää täällä kotonakin, heitä muistellen.

Mutta jokainen saa viettää joulunsa niin kuin haluaa, tai olla viettämättä, joten Joulurauhaa, itse kullekin säädylle. Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne 🩷💛💞💛🩷




Rauhaisaa joulunaikaa 🌟🎄🎀🎄🌟




Anna valosi loistaa ✨💛🌞💛✨



Laita hyvä kiertämään 🙏💐❤️‍🔥🙏💐



T: Merja

Mielenkiintoinen kokemus

 


Olin tänään koiran kanssa aamulenkillä ja sain taas kokea niin oudon tapahtuman, että oli pakko alkaa kirjoittamaan siitä.


Kävelin tuttua metsätietä pitkin ja pysähdyin nojailemaan isoon kiveen, joka on tien reunassa.

Edessäni tien toisella puolella oli matalia kuusia ja mäntyjä ja katselin niiden latvojen yläpuolella olevaa harmaata taivasta.

Mieleeni tuli 3I/Atlas, joka ohittaa planeettamme huomenna.

Ajattelin, että toivottavasti tuotte meille muinaista viisautta ja kosmista tietoisuutta, joka avaa ihmisten ymmärrystä.

Tokaisin vielä, että olisi todella hienoa, jos voisin saada teihin yhteyden, joten tervetuloa minun maailmaani.


Olen kertonut aikaisemminkin, että aloin joku aika sitten hahmottaa isoja, harmaita palloja, samanvärisissä harmaissa pilvissä ja nyt aloin nähdä tuollaisen pallon liikkuvan puidenlatvojen yläpuolella.


Näky oli todella haalea, mutta erotin aivan selvästi sen liikkeen.

Pallo, tai läiskä alkoi liikkua nopeasti alaspäin ja ohitti kuusenlatvan vasemmalta puolelta, nousten taas ylös ja pudottautuen uudelleen alas huimaa vauhtia.

Tämä tapahtui kolme kertaa ja seuraavaksi pallo laskeutui nopeasti kuusenlatvan oikealle puolelle ja toisti saman kaksi kertaa uudelleen.

Sen jälkeen pallo nousi taas ylös ja laskeutui nyt ihan hitaasti suoraan kuusen latvaan, toistaen myös tätä liikettä muutamia kertoja.

Tuijotin ihmeissäni taivasta ja pallo alkoi liikkua suoraan vasemmalle, sitten oikealle ja lopulta ylöspäin todella korkealle ja hitaasti alaspäin.


Sitten se alkoi pyöriä suurta ympyrää ja lopulta kulki jonkunlaista siksak kuviota ylös ja alas, välillä nopeasti ja välillä hitaasti.


Hetken päästä se tuli selvästi lähemmäksi minua, mutta pysähtyi männynlatvojen yläpuolelle, väläytti muutaman kerran jotain valoja ja alkoi edetä kohti läheistä järveä, kadoten lopulta näkymättömiin.

Oli täysin tyyni keli, mutta yhtäkkiä tunsin tuulenvireen, joka alkoi heiluttaa vinhasti, keskenkasvuisten mäntyjen oksia edessäni. Muut puut eivät heiluneet.

Oksat heiluivat hetken aikaa ja pysähtyivät sitten paikoilleen.

Koko tämä tapahtumaketju kesti varmaan yli kymmenen minuuttia ja katselin sitä silmät pyöreinä, ihmetellen, mitä täällä oikein tapahtui.

Ihmiset ajattelevat usein, että minun pitäisi ottaa kuvia näistä tapahtumista, mutta en usko, että se olisi mahdollista, vaikka minulla sattuisi olemaan kamera mukana.


Näen nimittäin melkein, joka yö valoja ja värejä, mutta mieheni ei pysty näkemään niitä, joten en usko, että niitä voisi kuvata edes kameralla.


Ehkä ne ovat jotenkin eri taajuudella, eivätkä muut pysty näkemään niitä, tai sitten ne tulevat suoraan pääni sisälle, sillä näen ne yleensä, myös silmät kiinni.

Sitä paitsi, jos ihmiset eivät usko tällaisia juttuja, niin eivät he usko kuviakaan, eikä niitä kyllä kannata uskoakaan, sillä suuri osa kuvista on nykyisin feikkejä ja tekoälyllä tehtyjä.



Joten ei ole kuvia, pelkästään vaan näitä henkilökohtaisia kokemuksia, joita yritän parhaani mukaan pukea sanoiksi. Ei näitä pysty järjellä selittämään, eikä ehkä tarvitsekaan. Nämä ovat outoja, hassuja kokemuksia, mutta olen todella kiitollinen, että saan kokea näitä, vaikken niiden tarkoitusta ymmärräkään. Toivottavasti nämä antavat myös sinulle jotain ajattelemisen aihetta ja piristystä päivääsi.



Aurinkoista viikon jatkoa 
🌞💐🤗💐🌞


Anna valosi loistaa ✨❤️‍🔥🤩❤️‍🔥✨



Rauhaa päälle maan 🕊️💖🙏💖🕊️



T: Merja










Ääreishermoston aktivointia

 


Tällä hetkellä, joka ilta, kun lamppu sammuu ja alkaa oikea yö, kosmiset valonauttajat lennähtävät makuuhuoneeseen ja aloittavat, jokailtaisen aktivointinsa. 


He järjestävät minulle omat, päänsisäiset revontulet, seikkaillessaan ympärilläni.

Näen nämä värit sekä silmät auki, että silmät kiinni ja sivusilmilläni näen usein vierelläni seinällä, tummia ihmisen kokoisia hahmoja, puuhailemassa jotakin.

Jos yritän kääntää katseeni seinää kohti, hahmot katoavat.

Seurailen puuhia rauhassa ja ihmetellen, mitä he oikein tekevät.

Välillä he vastaavat ajatuksiini muutamalla sanalla.

Viime viikolla oli menossa ääreishermoston aktivointi ja pari päivää sitten sanottiin, otsalohko ja keskittymiskyky.


En ole koskaan perehtynyt enemmälti aivojen toimintaan, joten saadessani jonkun sanan, katson seuraavana aamuna netistä, mitä se tarkoittaa ja mihin se oikeasti liittyy.


On hämmästyttävää huomata aina, että nuo sanat ovat ihan todellisia ja ne liittyvät usein jollain tavalla silmiin, tai aivojen toimintaan.

Mielenkiintoisinta on se, että ne eivät ole pelkän mielikuvitukseni tuotetta, vaan totisinta totta.

Eivät nämä aktivoinnit pelkästään minulle tule, vaan meille kaikille, uskoitte niihin, tai ette.

En tiedä miksi näen ja koen näitä outoja juttuja, hereillä ollessani ja minusta tuntuu, että niistä pitää kertoa eteenpäin, uskovatpa muut sitten niihin, tai eivät.


Tällä hetkellä olo on välillä tosi levoton ja keskittymiskyky on todellakin hukassa. Heti, kun ote herpaantuu, ajatukset laukkaavat omille teilleen. Toisinaan sanat ovat hukassa ja olen kuin puuhevonen kuutamolla ja tuijotan pää tyhjänä, jonnekin kaukaisuuteen. 


Joinakin päivinä aika lentää, kuin siivillä ja toisinaan se tuntuu pysähtyvän kokonaan.

Maailma muuttuu huimaa vauhtia ja edessä häämöttää, tuntematon tulevaisuus.

Joskus tuntuu, että tämä on vain unta, tai jotain outoa scifileffaa, yhä useampien ihmisten puhuessa ufoista, energioista, manifestoinnista, entisistä elämistä, selväaisteista ym. 

Jopa iltapäivälehtien sivuilla, tai uutisissakin on alkanut putkahdella outoja totuuksia, milloin mistäkin aiheesta.


Kaikki se, mikä oli vielä muutama vuosi sitten hullujen, foliohattujen salaliittoteoriaa, on alkanut muuttua tositarinoiksi. 

On hienoa, etten ole enää se ainoa, sekopäinen avaruushybridi, täällä maailmankaikkeuden laidalla, vaan kohtalontovereita näkyy löytyvän, sieltä ja täältä. Toivottavasti löydän jonain päivänä sen oikean sielunperheeni, asuivatpa he sitten tällä planeetalla, tai jossain toisessa ulottuvuudessa. Sitä odotellessa, matka jatkuu...🛸


Aurinkoista viikon jatkoa 
🌞🌸🤗🌸🌞

Enkeleitä polullesi 🌟🙏💖🙏🌟


Anna hyvän kiertää ✨💝🕊️💝✨


T: Merja

Keskeneräisyys

 


Näen maailman epäkohdat ja ihmisten välinpitämättömyyden, mutta en enää tunne vihaa, kaunaa ja katkeruutta, tapahtumia kohtaan. Palaudun nykyisin, aina vaan nopeammin, takaisin neutraaliin olotilaan, vaikka ympärillä tapahtuisi, mitä tahansa.


Jos koko ajan vihaamme ja syytämme maailmaa ja kaikkia muita ihmisiä ongelmistamme, meillä on omat oppiläksyt vielä pahasti kesken.

Ja, jos yritämme paeta niitä oppiläksyjä, sulkemalla silmämme, tai poistamalla elämästämme kaikki epäkohdat ja vääränlaiset ihmiset, universumi heittää ne hetken päästä takaisin polullemme.

Vaikka yrittäisimme elää yksin, omassa ihanassa paratiisissamme, jossain vaiheessa se käärme luikertelee takaisin puutarhaamme.

Emme ole vielä valmiita sellaiseen maailmaan, jossa leijonat ja lampaat ovat ylimpiä ystäviä, sillä olemme kaikki vielä keskeneräisiä.


Elämme edelleenkin dualistisessa maailmassa, jossa hyvä ja paha ottavat mittaa toisistaan. Se uusi uljas maailma, jos sellaista nyt oikeasti on olemassakaan, häämöttää jossain kaukana horisontissa, eikä meistä kukaan pysty olemaan siellä vielä täysipäiväisesti. Ehkä sinne siirrytään, vain kuoleman portin kautta.


Voimme kuvitella millaista siellä olisi ja ehkä saamme aina välillä maistiaisia, siitä ihanuudesta, mutta joudumme aina palaamaan takaisin tähän nykyiseen maailmaan ja sen oppiläksyjen pariin.

Ihmiset, ainakin täällä Suomessa ovat vieläkin, niin täynnä vihaa, pelkoa, katkeruutta, kateutta ym. että se hyökyy päälle joka tuutista.

Seurasin viikonloppuna itsenäisyyspäivän kulkueita netistä ja tuntui, että siellä vallitsi pelon ja vihan ilmapiiri, kaiken tämän pimeyden keskellä.


Korona miekkareissa ihmiset olivat iloisia, halasivat toisiaan, vaikka tilanne maailmassa oli sekasortoinen, mutta sen jälkeen olemme vajonneet jonnekin mustaan aukkoon.

Syvälle pimeään tunneliin, jonka päässä ei vielä valoa näy.

Vain kavala viikatemies vaanii meitä täällä pimeässä pohjolassa, niin ettemme uskalla kohta edes hengittää, muusta puhumattakaan.

Vetäydymme omiin poteroihimme erakoitumaan, sillä pelkäämme ja epäilemme jokaista kanssaihmistä ja kavahdamme, jopa omaa varjoammekin.

Mihin tämä kaikki vihamielisyys ja synkkyys johtaa, se jää nähtäväksi.

Toivotaan, että edes joulu toisi vähän valoa ja iloa, tämän pimeän kauden keskelle.

Ja voimme taas iloisesti rallatella, hei tonttu-ukot hyppikää, nyt on riemun raikkahin aika. Hetken kestää elämää ja sekin synkkää ja ikävää. 


Ollaan me suomalaiset vaan iloista sakkia, vai mitä?

On ollut hienoa huomata, että täällä blogissa käy nykyisin paljon "ulkomaalaisia" vierailijoita. Kiitos siitä teille kaikille 💖🌹🙏🌹💖 Sen olen tiennyt jo alusta asti, että suomalaisia nämä minun höpinät eivät ole koskaan kiinnostaneet, mutta ehkä heitä ei kiinnosta lukea kenenkään muunkaan blogeja, mene ja tiedä.



Iloa ja valoa elämääsi 🌟💖🤗💖🌟


Anna valosi loistaa ❤️‍🔥🌸✨🌸❤️‍🔥


Laita hyvä kiertämään 💐💐💐💐


T: Merja

Itsenäisyyden muistopäivä

 


Tänään vietetään taas kerran Suomen itsenäisyyspäivää, vaikka itsenäisyydestämme on jäljellä enää muisto vain. Sen jälkeen, kun vuonna 1995 liityimme Euroopan unioniin, alkoi maamme alamäki, joka kiihtyy koko ajan huimaa vauhtia.


Olemme korviamme myöten veloissa ja meitä ollaan jo siirtämässä EU:n tarkkailuluokalle.

Työttömyyden kasvu on räjähtämässä käsiin.

Sosiaaliturvaamme leikataan jatkuvasti ja kansaamme kyykytetään, oikein toden teolla.

Päättäjät vievät kansalta tuhkatkin pesästä, ajavat ihmiset pois kodeistaan, mieron tielle ja leipäjonojen jatkoksi.

Myytti maailman onnellisimmasta maasta ja kansasta on pelkkää valheellista sanahelinää.

Päättäjämme eivät arvosta kansaa, eivätkä sotiemme veteraaneja.


Päätäntävaltamme on ulkoistettu ja maamme on myyty pala palalta pois. Se, että päättäjämme kumartavat länteen ja pyllistävät itään, on aiheuttanut täydellisen välirikon itänaapurimme kanssa. Natoon liittyminen oli viimeinen naula arkkuumme. Sen, mitä tästä kaikesta seuraa, näemme sitten aikanaan.


Oi maamme, Suomi synnyinmaa, soi sana kultainen.

Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien.

Sun kukoistukses kuorestaan, kerrankin puhkeaa. 

Viel lempemme saa nousemaan, sun toivos, riemus loistossaan ja kerran laulus, synnyinmaa, korkeemman kaiun saa.

Suomi on hieno maa ja meidän rakas, kallis isänmaamme. 


Toivottavasti tämä katajainen kansa, saa nostettua sen vielä uuteen kukoistukseen.



Hyvää itsenäisyyspäivää 💙🤍💙


Rauhaa päälle maan 🕊️🙏🤗🙏🕊️


Laita hyvä kiertämään 🙏💜💐💜🙏


T: Merja

Friikkisirkus

 


Lauantaina on Suomen itsenäisyyspäivä ja saamme taas seurata mediasta, kuinka sitä vietetään, tässä maailman onnellisimmaksi luokitellussa maassa. Kuka on onnellinen ja kuka ei, siitä voidaan olla montaa mieltä, sillä lintukotoomme on pesiytynyt liikaa käkiä, jotka särkevät pesät ja perheet. Varastavat omaisuutemme ja ajavat vanhemmat lapsineen mieron tielle, köyhyyteen ja leipäjonon jatkeeksi.


Yläluokka juhlii näyttävästi linnassaan ja tanssii valheen naamarit kasvoillaan, kauan sitten pois myydyn itsenäisyytemme haudalla.

Kansa juhlii itsenäisyytemme muistopäivää omissa poteroissaan, kadulla hiljaisesti kulkien, tai siellä leipäjonossa ruokaa anellen.

Maamme itsenäisyys on todellakin myyty pois jo silloin, kun meidät liitettiin EU:hun, vaikka puolet kansasta sitä vastusti.

Päättäjät vetävät hatustaan aina uusia sääntöjä, joiden perusteella äänestystuloksia voidaan tulkita täysin mielivaltaisesti ja muokata mihinkin tilanteeseen sopivaksi.

Natoonkin meidät liitettiin väkisin, ilman, että kansan mielipidettä edes kysyttiin.



Joku onneton Helsingin Sanomien kysely, oli silloisen presidenttimme ja hallituksen mielestä, kansan tahto, vaikka siellä mielipiteensä toi julki, vain muutama tuhat ihmistä. 


Kansanäänestystä ei kuulemma tarvittu, vaikka todellinen syy oli se, ettei sitä uskallettu järjestää, koska tiedettiin, että suurin osa kansastamme ei halua Natoon.

Olemme eläneet sovussa itänaapurin kanssa jo 85-vuotta ja olisimme halunneet elää eteenpäinkin, mutta päättäjämme valitsivat toisen tien.

Mihin tämä tie meidät johtaa, sen näemme aikanaan, mutta tuskin siitä ainakaan mitään hyvää seuraa.

Päättäjämme ja media ovat lietsoneet viime vuosien aikana, jatkuvasti pahenevaa "ryssävihaa".


Ja osa kansasta on jo niin aivopestyä, että on lähtenyt siihen mukaan. Ihmiset elävät niin suuren pelon vallassa, etteivät enää pysty ajattelemaan omilla aivoillaan. Ehkä tuo viha, suomalaisten sukukarma on pakko purkaa, ennen kuin voimme palata takaisin rauhan tielle.


Miten tuon karman purku tapahtuu, sitä ei taida kukaan tällä hetkellä vielä tietää.

Kovasti päättäjät ainakin tuntuvat pelkäävän, että jos Ukrainan sota päättyy, niin seuraavaksi on meidän vuoromme, kokea sodan kauhut.

Se taitaa olla suurin syy siihen, miksi sotaa halutaan vaan koko ajan pitkittää, keinolla millä hyvänsä.

No, joka tapauksessa vietämme taas kerran itsenäisyytemme muistopäivää ja seuraamme mihin suuntaan maailmantilanne kehittyy.



En aio seurata tänäkään vuonna linnan juhlia, vaan katselen mieluummin Youtubesta Posi tv:n lähetystä itsenäisyyden muistopäivästä. Tämän maan presidentti hallituksineen, ei ole minun luottamustani ansainnut. Joten pitäkööt tunkkinsa. Toivottavasti he joutuvat jonain kauniina päivänä, vastuuseen teoistaan.



Aurinkoista viikon jatkoa 🌞💐💖🌞



Anna valosi loistaa 💖🌟💖🌟💖


Laita hyvä kiertämään 🙏🕊️🤗🕊️🙏



T: Merja

Tarpeellinen ego

 


Joitakin vuosia sitten henkisissä piireissä puhuttiin paljon sielun pimeästä yöstä ja egon kuolemasta. Monet olivat sitä mieltä, että ego pitää ehdottomasti tappaa. Henkisellä ihmisellä ei saa missään tapauksessa olla egoa.


Mutta todellisuudessa ego on tarpeellinen osa ihmisen persoonallisuutta ja toimintakykyä.

Ego mahdollistaa itsekunnioituksen, empatiakyvyn ja moraalisen vastuun.

Eli ego on hyvä renki, mutta huono isäntä, joten sille pitää asettaa terveet rajat, ettei sen mopo karkaa kokonaan käsistä.

On hyvä pitää jalat tukevasti maassa, vaikka pää leijuisi välillä pilvissä.

Ihmiset, jotka vannoivat egon kuoleman olevan välttämätöntä, saattoivat vaipua pikkuhiljaa masennukseen ja epätoivoon, sillä heidän itsetuntonsa alkoi murentua.

Monet ovat kokeneet sillä tiellä niin paljon tuskaa ja kärsimystä, että heidän on ollut pakko suunnata kohti uskonnollisia piirejä ja hakea sieltä toivoa elämälleen.


Henkisyyden valheelliset sudenkuopat saavat meidät usein ryntäilemään äärimmäisyydestä toiseen. 

Valtoimenaan mellastava ego tarttuu helposti kiinni ihmisten uusiin henkisiin kykyihin.

Moni innostuu "yliluonnollisista kyvyistään", parantajan taidoista, kanavoinneista, näkemisestä, ennustamisesta yms. niin paljon, että saattaa alkaa kuvitella olevansa, Jumalasta seuraava.

Hei mä tiedän kaiken, osaan ennustaa tulevaisuuden, olen aina oikeassa.

Mulla on parantavat kädet, joilla pystyn taltuttamaan kaikki maailman sairaudet.


Ego alkaa heittää bensaa liekkeihin ja kohta mennäänkin jo sellaista vauhtia, että heikompia hirvittää. Egoa kiehtoo myös usein raha ja maallinen mammona, eikä sen haalimisessa aina tarvitse noudattaa kaikkia sääntöjä, vaan voi oikaista sieltä, mistä aita on matalin. Mutta kaikesta huolimatta ego on tarpeellinen, kunhan sen pitää joissakin aisoissa, eikä päästä sitä mellastamaan valtoimenaan ja muuttumaan ihan narsistiksi.


Uskon kyllä, että ihmisillä on parantajan kykyjä ja muitakin yksilöllisiä vahvuuksia, sehän on selvää.

Ja on hienoa, että ihmiset voivat auttaa toisiaan näillä kyvyillään.

Meillä kaikilla on kyky parantaa, ainakin itsemme, toisten parantaminen onkin sitten toinen juttu, sillä se riippuu usein myös siitä, haluaako se toinen ihminen edes parantua.


Olemme edelleenkin, vain ihmisiä, rajallisine kykyinemme, vaikka olisimme olleet entisessä elämässämme arkkienkeleitä, tai Jeesuksia. 




Aurinkoista joulukuuta 🌟💖🤗💖🌟


Anna valosi loistaa 🪔🙏❤️‍🔥🙏🪔


Laita hyvä kiertämään 🎀💐🎁💐🎀


T: Merja