"Hiipivä hulluuteni" ei ole vielä siinä vaiheessa, että kuulisin selkeitä ääniä, vaikka olen sitä joskus toivonutkin. Olishan se paljon helpompaa, jos henkioppaat sanoisivat sanottavansa, selkeällä suomen kielellä. Ei tarvitsis koko ajan arvuutella, kuin Päätalon Herkko, että mitähän merkkiä, tuo itsepintaisesti pääni ympärillä pörräävä sudenkorento, oikein yrittää viestittää.
Mutta joskus sentään saan tajuntaani ihan selkeitä lauseita. Tänä aamuna joku sanoi. Joulun sanoma, alkaa alusta. Et tule pettymään. Me laskeudumme alas, luoksenne. Mietin, saiko vilkas mielikuvitukseni, nämä sanat aikaiseksi. Mutta tuo lause, että et tule pettymään, nosti ihokarvani pystyyn.
Nimittäin eilen lumisessa metsässä lenkkeillessäni mietin, kuinka usein olen joutunut pettymään ihmisiin. Toivoin, ettei minun tarvitsisi pettyä myös henkimaailmaan. Minua pyydetään jatkuvasti luottamaan sokeasti, näkymättömään maailmaan ja kaikkeen siihen, mitä sieltä tajuntaani syydetään.
Tiedän, että esitän jatkuvasti liikaa kysymyksiä universumille ja yritän saada jotain järkeviä selityksiä, näille oudoille tapahtumille. Välillä saan vastauksia, mutta useimmiten en. Tai sitten en vaan pysty kuulemaan enkä ymmärtämään niitä.
Toukokuussa 2022 olin metsässä lenkillä ja tajuntaani tuli selkeä lause. Et ole enää kauan täällä, kohta on aika lähteä. Aluksi säikähdin, että apua. Onko tämä viesti viikatemieheltä ja olenko minä kuolemassa. Kun sitten seuraavana aamuna herätessäni, päässäni soi Katri Helenan kappale. Mun sydämeni tänne jää. Niin se ei todellakaan lievittänyt, edellisenä päivänä saamani viestin, aiheuttamaa pelkoa.
Muutama viikko sen jälkeen tuli aamulla herätessä viesti. Auringon nousuun ei ole enää kauan aikaa. Sitten tuli viestit, et ole yksin ja nyt on aika elää. Myöhemmin kesällä tuli vielä viesti, taivas aukenee ennen enkeleitä ja totuus paljastuu.
Jo pelkästä sanamuodosta voi päätellä, etteivät nämä lauseet tule omasta päästäni. Kuka niitä minulle lähettää ja miksi. Sitä kannattaa ehkä kysyä joltain muulta. Minä en todellakaan tiedä.
Usein, kun kyselykausi valtaa mieleni, saan vastauksia myös musiikin muodossa. Ei mitään hätää, minuun voit luottaa. Älä sinä huoli, tyttö nuori. ym. tosi omituisia kappaleita. Viimeiset kaksi viikkoa päässäni on soinut delfiinipoika. Kaikista huvittavinta oli se, kun kyselin henkioppaaltani, kuka hän on ja päässäni alkoi soida Stingin kappale, Oh, I'm an alien, I'm a legal alien... tuntuvat olevan huumorintajuista sakkia, keitä ikinä sitten ovatkaan 😉
No, hengissä ollaan edelleenkin, eikä taivaskaan ole niskaan pudonnut, ainakaan vielä. Outoja lauseita putkahtelee edelleenkin mieleeni, aina silloin tällöin. Toteutuvatko nämä jutut joskus tulevaisuudessa, sen näemme aikanaan. Eivät nämä lauseet enää minussa pelkoa herätä, sillä tiedän, että tapahtuipa mitä tahansa, me selviämme siitä. Tosin eihän meillä taida muuta mahdollisuutta edes olla, kuin selvitä kaikesta siitä, mitä elämä eteemme heittää.
Iloa ja valoa päivääsi 💖🌷🤗🌷💖
T: Merja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti