Blogin kirjoittamisessa on ollut tällä viikolla menossa, luova tauko. Sanat ovat hukassa ja kadoksissa. Ei ronksuta tippaleipäkoneisto, eikä meinaa tulla tuutista ulos, yhtään "järkevää" ajatusta, kenellekään jaettavaksi. Mutta onko ajatteleminen yleensäkään järkevää ?? Sitä pitää, ehkä miettiä 🤔
Löysin muistikirjani uumenista lauseen, jonka sain tajuntaani yhtenä aamuna, noin puolitoista vuotta sitten: "Sanavarastostasi poistetaan sellaisia sanoja, jotka eivät enää ole, sinun korkeimmaksi parhaaksesi".
Ajattelin silloin, että mistähän tuokin aivan järjetön lause, taas mieleen putkahti. Mutta, jospa se sanansyöjähirviö on nyt toteuttanut uhkauksensa ja alkanut napsia sanoja, ihan urakalla. Saa nähdä poistaako tuo ensin kaikki ärräpäät, vihjailevat kiertoilmaisut, toisten tai itseni moittimiseen liittyvät sanat, suoranaisen v...ittuilun, vai viekö saman tien, tuhkatkin pesästä. Jättäen ympärilleni, vain pelkkiä tyhjiä ajatuskuplia 🤔💭 Ehkä tässä on kohta itsekin yhtä hukassa kuin kaikki muutkin "hoomoilaset", joille ei tunnu menevän mikään jakeluun, vaikka rautalangasta vääntäisi.
Kaikki on valtakunnassa muutenkin vinksin vonksin, tai ainakin heikun keikun. Vinoon on tainnut kellahtaa koko "lättymaa" niin kuin tämä kuvakin. Maailma, varsinkin täällä lintukodossa, junnaa paikallaan. Ylen sontatuutista pursuu päivästä toiseen samaa, vanhaa valhetta ja soopaa. Joka pikkuhiljaa alkaa ällöttää ja oksettaa, aina vaan enemmän. Oikeastaan koko tämä sirkus etoo, aamusta iltaan, vaikkei siihen edes ottaisi osaa. Eli ei mitään uutta auringon alla. Kansa vaan edelleenkin kiltisti, kiittää ja kumartaa 🙏
Porukka roikkuu sitkeästi kynsin ja hampain "lättymaan" reunalla. Viruu ja venyy ja kituuttaa päivästä toiseen. Pelkää ja odottaa, milloin tipahtaa, yhteiskunnan rattaiden ulkopuolelle. Mutta ei nouse ahteri sohvannurkasta, eikä polla säteile. Tyhjiä ovat kansan ajatuskuplat, niin kuin minunkin 🤔💭
Kyllähän tuolla suuressa maailmassa on alkanut tapahtua asioita, mutta eihän niitä meille kerrota. Tätä kansaa pidetään pimennossa ja hyssytellään kuin vauvaa kapaloissa. Tutti vaan suuhun ja unta palloon, niin ei tule suru puseroon 👶💦
Joo, välillä on aika kettuuntunut ja mitäänsanomaton olo. Vähän sellainen kuin löysä kädenpuristus. Hikinen ja löllö. Ei jaksa enää taistella, eikä oikeastaan edes uskoa, että joku asia täällä alkaisi mennä parempaan suuntaan. Tai yleensäkään, mihinkään suuntaan. Ollaan vaan ja öllötellään. Ja odotetaan jotain. Mutta mitä ???
Olen yrittänyt keksiä kaikenlaista kivaa talvipuuhaa. Kutonut sukkia ja säärystimiä. Virkannut jämälangoista pyöreää mattoa. Uusia iloisia värejä kevään keskelle. Olen myös suunnitellut maaliskuulle ikkunapuutarhaa. Jotain vihreää täytyisi laittaa kasvamaan, herneenversoja tai vaikkapa salaattia. Ja sitten vähän myöhemmin myös tomaatintaimia 🌱🍅🌿
Toisten blogeja ja viisaita ajatuksia on tullut käytyä lukemassa ja välillä myös kommentoimassa. On ihan kiva kannustaa muita ja piristää heidän harmaita talvipäiviä, mukavilla viesteillä. Minua kiehtoo ajatus siitä, että laitetaan hyvä kiertämään. Hymy ja ystävälliset sanat tai teot ovat kaikille ilmaisia, niitä ei rahalla saa 😍
Tässä maailmassa ei ole koskaan liian paljon valoa ja iloa, joten sitä on hyvä jakaa, myös muille. Pysyy antaminen ja saaminen tasapainossa. Esimerkiksi videoiden peukutus, on pieni ja täysin ilmainen maailmanparannusteko, joka voi tuottaa jollekin kanssaihmiselle, suuren ilon 👍😊
Aurinkoista viikon jatkoa ja laitetaan hyvä kiertämään 🌞🧡💐🤗💐🧡🌞
T: Merja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti