Olen monta kertaa nähnyt unen, jossa ihmiset seisovat jossain aukiolla ja katselevat taivaalle. Muut ihastelevat vain siellä olevia tähtiä, mutta minä näen aluksia taivaan täydeltä. Yritän kuitenkin käyttäytyä niin kuin en näkisi mitään ihmeellistä ja jatkamme jokapäiväistä jutustelua.
Yhdessä unessa vaelsin lumisella järvellä ja suuri karhu yritti hyökätä kimppuuni. Sukelsin lumen ja jään läpi, järven syvyyksiin. Hetken kuluttua nousin pintaan, palmuja huojuvan saaren edustalla, auringon loistaessa, kirkkaalta taivaalta.
Kerran unessa kotiini tuli isokokoinen harmaa koira. Annoin sille pienen nallen ja se alkoi kehrätä samalla tavalla kuin kissa. Se oli todella ihanaa ja ihmeellistä.
Unissa on välillä puhuvia eläimiä, lampaita, koiria tai kissoja. Tosin puhuvathan eläimet meille nytkin, joka päivä. Enemmän kuin ymmärrämmekään. Ehkä meidän olisi aika opetella kuuntelemaan, eläinten viisaita ja sydämellisiä sanoja.
Kerran pihamaalleni laskeutui lauma valkoisia yksisarvisia ja sekin tuntui tietysti, ihan normaalilta.
Yhdessä unessa oli koristeellinen viikinkivene, joka kuljeskeli omia aikojan pitkin jokea. Vene palasi aina luokseni, kun vihelsin sitä. Tottelevainen kulkupeli.
En näe yleensä pahoja, pelottavia unia tai painajaisia, mutta tämä oli kyllä ilmiselvästi sellainen. Metsässä, kuusenoksalla pauhasi telkkari, josta tuli pelkästään mainoksia. Karmivaa...😉
Monissa unissa tapahtuu jotain outoja aikahyppyjä. Ajan autolla tuntikausia jonnekin kauas ja lopulta takaisin kotiin. Mutta palattuani huomaan, että kello näyttää samaa aikaa kuin lähtiessäni reissuun, eikä kukaan perheestäni ole edes huomannut, että olen ollut pois paikalta. Olenko tehnyt astraalimatkoja vai seikkaillut ehkä, eri aikalinjoilla.
Joskus unet ovat niin toden tuntuisia, että aamulla luulee niiden vähintäänkin tapahtuneen oikeasti. Näin unessa, että puuttuvan hampaani tilalle oli kasvanut uusi hammas. Ja aamulla ensimmäiseksi ajattelin, että enhän minä voi mennä enää ikinä hammaslääkäriin. Sehän pitää minua ihan hulluna, jos yritän selittää sille, että mulle on kasvanut yöllä uusia hampaita. Piti oikein kielellä kokeilla, ettei niitä oikeasti ole yön aikana, suuhun putkahtanut 😁
Viime aikoina unet ovat selvästi vähentyneet, tai sitten en vaan enää muista niitä herättyäni. Ehkä seikkailemme kaiket yöt jossain toisessa ulottuvuudessa, astraalikehomme kanssa. Aamuisesta väsymyksestä päätellen vois ainakin olettaa, että olemme tehneet yöllä ihan jotain muuta, kuin nukkuneet.
Mutta taas on uusi, tällä hetkellä harmaa talvipäivä, alkamassa. Toivottavasti se tuo tullessaan, mukavaa puuhastelua, sekä iloa ja valoa, tämän pitkän talven keskelle.
Aurinkoista uutta viikkoa 🌼🤗🌼
T: Merja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti