Myötätuntokipua

Tällä hetkellä kollektiivissa on liikkeellä sotaisia, vihaisia ja surumielisiä energioita ja jostain syystä olen alkanut aistia ne paljon voimakkaammin kuin ennen. Eilen aamulla, jo heti herätessä, olo oli kuin kesken talviunien, herätetyllä karhulla. Vihainen ja äreä. Eikä se mitenkään liittynyt omaan elämääni. 

Olen myös kiinnittänyt huomiota siihen, että nämä energiat vaikuttavat tosi paljon myös koiraani. Tänään nilkutamme molemmat vasenta etujalkaa. Minulla särkee rannetta ja koira oirehtii samasta kohdasta. Muutama viikko sitten valittelin oikeaa lonkkaa ja koira nilkutti samaan aikaan oikeaa takajalkaa. 

Onko tämä nyt jotain myötätuntokipua, vai pommitetaanko meitä sellaisilla energioilla, jotka saavat määrättyinä ajankohtina niin ihmiset kuin eläimetkin, oirehtimaan samoja raajoja. Jatkuvaa yöllistä heräilyä, on myös kestänyt jo pidemmän aikaa, joten sekään tuskin johtuu tällä hetkellä vaikuttavista täydenkuun energioista. Ja väsymys on ollut seuranamme, pitkin talvea ja kevättä.

Tätä blogia kirjoittaessani ja muutenkin tässä ajassa, olen kiinnittänyt huomiota siihen, että ihmiset eivät halua kuulla mukavia, iloisia asioita. Kaikenlainen yhteiskunnan epäkohdissa vellominen ja negatiiviset jutut, vetävät heitä paremmin puoleensa. 

Mutta onhan se tietysti ymmärrettävää, että vihan, ahdistuksen, masennuksen ja pahan olon keskellä kamppailevassa maailmassa, ei virnistelevät hymynaamat, paljon jaksa kiinnostaa.

Me "valopäät" tuppaamme aina neuvomaan, että tehkää kaikkea mukavaa, olkaa iloisia ja unohtakaa murheet. Mutta se saattaa enemmänkin ärsyttää, kuin auttaa. Jos on paha olla, niin ei ole hyvä olla. 

Ehkä niissä huonoissa fiiliksissä on vaan pakko velloa aikansa, ennen kuin on valmis jättämään ne taakseen ja lähtemään eteenpäin. 

Mutta sen nyt omakohtaisten kokemusten perusteella voin sanoa, että luonnossa liikkuminen tai edes siellä oleskelu, on auttanut itseäni, pahimpien aikojen yli. En tosin ole koskaan kokenut pitkiä ahdistus tai masennusjaksoja, joten niistä en tiedä mitään. Mutta muutamista muista pitkäaikaisista sairauksista, tai hankalista elämäntilanteista, olen alkanut toipua luonnossa liikkumisen avulla. 

Se on ollut parasta lääkettä kaikkiin vaivoihin ja ongelmiin. 

Jos voimat riittää, niin kannattaa mennä ulos luontoon.

Lähetän kaikille, iloa, valoa, rauhaa, rakkautta, voimaa ja rohkeutta 💖

Kyllä me tästä haastavasta ajasta selvitään, kun kuljetaan kaikki yhdessä eteenpäin, toinen toistamme tukien 🌷🤗🌷

T: Merja