Viesti rajan takaa



Olen viettänyt kesälomaa ja ladannut akkujani. Pysytellyt vähään aikaa pois somesta, siivonnut nurkkia ja kaivanut vanhoja kirjoja, kirjahyllyn kätköistä. Löysin appiukon vanhoja kirjoja ja lehtiä. Rauni Leena Luukkaisen kirjan, Kuolemaa ei ole ja pari muutakin ufoihin tai yliluonnollisiin juttuihin liittyvää kirjaa. Ihmistiedon rajamailla ja Muukalaisia ja humanoideja. Vanhoja kirjoja, mutta mielenkiintoisia, samoin kuin kaikki vanhat ultra lehdetkin.

Sitten tapahtui taas tosi mystinen juttu. Löysin hyllystä Robin Cookin kirjan kaappaus. En ole lukenut sitä aikaisemmin, vaikka se on ollut kirjahyllyssämme ties miten kauan. Avasin kirjan ja huomasin, että sen välissä on joku paperi ja pahvinen kortti, jossa oli risti. 


 

Paperi oli lehdestä leikattu appiukkoni kuolinilmoitus ja kortti oli tarkoitettu muistovärssyä varten, mutta siihen ei ollut koskaan kirjoitettu mitään.

Appiukkoni on kuollut jo 21-vuotta sitten, eikä meillä kenelläkään ollut mitään muistikuvaa siitä, mistä kyseiset laput ovat kirjan väliin päätyneet. Itse asiassa en tiedä edes mistä kyseinen kirja on hyllyymme tullut. 



Appiukko kuoli äkillisesti autokolarissa. Hän ajoi yhteen tavarajunan kanssa ja koko kyseinen tapaus oli todella outo. Se sekunnilleen osuva aikataulu ja monet mystiset käänteet ennen onnettomuutta. Kohtaloko ne kaikki paikoilleen järjesti? Ja kuka oli se, joka kertoi hänelle, että hän kuolee kohta? Sillä hän tiesi sen etukäteen, vaikka sukulaiset eivät sitä uskoneet.


No, joka tapauksessa kirjan välistä löytyi hänen kuolinilmoituksensa. 

Sillä sivulla puhuttiin, isien tekemistä virheistä. Siitä, kuinka pojat tiedostamattaan toistavat usein isiensä tekemiä virheitä. Niin kuin varmaan myös tyttäretkin toistavat, äitiensä tekemiä virheitä. Sanottiin vielä, ettei omena kauas puusta putoa.

Kaikki puhuvat tässä ajassa siitä, että meidän pitäisi puhdistaa sukujemme karmaa ja poistaa elämästä huonoja, toimimattomia tekoja ja ajatusmalleja. 



Helpommin sanottu kuin tehty, sillä emme usein edes tiedosta, että elämässämme on mitään vikaa. Touhotamme vaan päivästä toiseen ja vuodesta vuoteen, jatkaen pään hakkaamista seinään. Ihmettelemme ja syyttelemme toisiamme siitä, että kaikki asiat ovat päin peetä.

Kuvittelemme, että voimme muuttaa maailmaa ja toisia ihmisiä, mutta todellisuudessa voimme muuttaa vain itseämme. Kun sinä muutut, myös maailma ympärilläsi muuttuu. Näin se vaan ikävä kyllä menee, halusimme tai emme.


Appiukko oli tosi kiinnostunut ufoista ja kaikesta yliluonnollisesta. Luki kirjoja ja ultra lehtiä. Kävi ennustajilla yms. Ja jostain syystä hän nyt lähettää viestejä pojalleen, minun kauttani. 

Olen kertonut aikaisemmassa jutussani, Viestejä viikatemieheltä, hänen kuolinpäivästään ja toisestakin päivästä, jolloin sain häneltä viestejä, välähdysmäisten kuvien muodossa. 


Kirjasta kaappaus, mieleeni nousi hullu ajatus. Ovatko ufot kenties kaapanneet appiukkoni onnettomuuden yhteydessä? Oliko se sovittu hänen sielunsuunnitelmassaan? Kirjassa puhutaan maan sisällä asuvista ufoista, jotka pelastavat ihmisiä onnettomuuksista ja siirtävät heidät luokseen Inter Terraan. Siellä maapallon sisällä on kuulemma myös Atlantis ja monta muutakin mystistä paikkaa. Toivottavasti se jonain päivänä vielä selviää.



R.I.P. Pentti Kuusisto 4.4.2003

Tiesinhän minä, että tälle tielle tulee lähtö.
Eilen en tiennyt, että lähtisin tänään.

💜💜💜💜💜💜💜💜💜💜💜💜





Iloa ja valoa elämääsi, missä ikinä sitten kuljetkaan ✨🌺🌞🌺✨

T: Merja



















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti