Luovuus syntyy usein rauhan, hiljaisuuden ja välillä, jopa täydellisen tyhjyyden keskellä. Jatkuva hälinä ja hulina, estää sen puhkeamisen kukkaan. Tai niin se ainakin minulla toimii.
Ajatukset pysähtyvät, lakkaavat olemasta.
Mieleen ilmestyy tyhjä tila, musta aukko.
Siellä ei ole yhtään mitään ja kuitenkin, siellä on kaikki.
Hetken päästä sieltä tyhjyydestä alkaa virrata pieniä puroja, kuvia ja sanoja.
Jotka liittyvät toisiinsa, muodostaen ajatusten virran.
Kiehuvan, kuohuvan kosken.
Luovuus sytyttää mielikuvituksen liekkeihin ja mielikuvitus ruokkii taas lisää luovuutta. Ketjureaktio puhaltaa tuulta purjeisiin...ikiliikkuja se on.
Joskus uudet ideat vaativat pitkänkin hiljaisuuden tai omissa oloissa olemisen.
Ideat saattavat pulpahtaa pintaan vasta siinä vaiheessa, kun tyhjyys alkaa tuntua jo tylsyydeltä.
Mieli alkaa vaatia muutosta ja toimintaa.
Minulla on ollut aina vilkas mielikuvitus ja kaikenlainen luova tekeminen on kuulunut jo lapsesta asti elämääni.
En osaisi elää muunlaista elämää.
Jotenkin sitä on välillä luullut, että kaikki muutkin ihmiset ovat luovia, mutta ikävä kyllä se näyttää olevan harhakuvitelma.
Kaikilla ihmisillä ei taida olla mielikuvitusta ollenkaan. Mutta heillä on varmaan jotain muita taitoja ja ominaisuuksia. Sellaisia, joita minulla, ei edes ole.
Jokainen tekee, sitä minkä kokee itselleen tärkeäksi ja oikeaksi. Olipa se sitten mitä tahansa.
Joten on turhaa tuomita tai arvostella ketään.
Annetaan kaikkien kukkien kukkia, sillä me olemme yhtä tärkeitä jokainen.
Olemme kaikki merkityksellisiä pisaroita, maailmankaikkeuden meressä.
Mukavia kesäpäiviä kaikille 🐛🌼🐛🌼🐛
Annetaan hyvän kiertää 💖💐💖💐💖
T: Merja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti