Sanoja ja ajatuksia



Runojen kirjoittaminen ei ole kyllä koskaan ollut minun juttuni, eivätkä nämä taida niitä edes ollakaan. Vain sanoja ja ajatuksia, sieluni sopukoista, jotka halusivat tulla näkyviksi.
 


Kunpa voisin säilöä auringonvaloa purkkiin ja kylvää sitä, kaikkiin pimeisiin nurkkiin.

Poistaa maailmasta sodan ja pelon. Ja tasoittaa, ihmisten elon.

Valaista kaiken vihan ja raivon.

Ja täyttää hyvien toiveiden kaivon.

Mutta joopa joo, ymmärrän kyllä, että valon tuominen säkillä pimeyteen, olis hölmöläisten hommaa. 

Kannettu vesi ei kaivossa pysy.

Jokaisen on ihan itse löydettävä se valo, omasta sydämestään. 




Ainoa ihminen, joka voi tehdä sinut onnelliseksi, olet sinä itse.


Jos laittaisin sudenkorennot purkkiin, voisin myöhemmin sitä kauneutta katsella, mutta seuraavassa hetkessä, saattaisi koittaa kuolema.

Ei vapaata vangita voi, eikä laittaa häkkiin. 

Niin kuin ei valoakaan, pimeään säkkiin.

Korennot tukehtuvat ja maatuvat ja valonsäteet pakenevat tai sammuvat.

Kun yö taas tummenee, tulikärpäset valaisevat pimeän metsän. 


Taivaalla loistavat tuhannet tähdet ja kuljen kuunsiltaa pitkin, uuteen maailmaan.


Et ole koskaan yksin. 

Olemme kaikki yhtä.

Vain ajatuksen päässä toisistamme.

Kuiskaa toiveesi tuuleen. 

Se kuljettaa ne läpi universumin, linnunradan tuolle puolen.

Jos se on sinun parhaaksesi, toiveesi toteutuu.

Aina kannattaa kokeilla. 

Silloin muuttua voi, koko maailma entinen.

Pimeys pakenee ja valo täyttää sydämen.


Jokaisesta toukasta tulee aikanaan, kaunis perhonen.



Ehkä meistä ihmisitäkin kehittyy jonain päivänä, jotain uutta ja parempaa.

Joten yritetään olla armollisia sekä itsellemme, että muille.

Maailma ei ole vielä valmis.




Aurinkoista uutta viikkoa ✨🤗✨

Älä anna vihan hiertää 💩

Anna hyvän kiertää 💕🐛💕

T: Merja




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti