Energiamyrsky




 
Täydenkuun energiat ovat jyllänneet täällä, oikein toden teolla. Olo on ollut kaikin puolin levoton ja kehossa liikkuvat energiat, täyttä sekametelisoppaa. 


Viime yö meni valvoessa ja huoneesta toiseen vaeltaessa.

Iltapäivän ja illan väsymys vaihtui lopulta, levottomaan kukkumiseen, aamuyön tunneille asti.

Makuuhuoneen katossa vaelsi väriläiskiä ja miljoonia energiapilkkua, täydessä sekamelskassa. 

Ne poukkoilivat sinne tänne, vailla minkäänlaista järjestystä.

Ja sain vastaukseksi vain sanan, energiamyrsky.

Jos tiedät miltä tuntuvat levottomat jalat, niin ymmärrät minkälainen on olo, kun se tunne leviää koko kehoon.

Vähän kuin  kuhiseva muurahaispesä, mutta kehon sisäpuolella.

Ja se jäätävä kylmyys, joka valtasi kehoni jo illan kuluessa, sitä ei lämmittäneet edes lisäpeitot.


Energia ei ollut mitenkään pahaenteinen, muuten vaan tosi levoton ja ennenkokematon.

Tarkkailin sitä ihmeissäni ja enemmänkin huvittuneena, vaikka se aiheutti unettoman yön.

Taivaalla on ollut kahtena iltana outoja pilviä, kuin ristiin rastiin pätkittyjä kalanruotoja, jotka ovat muodostaneen ihmeellisiä ristikkokuvioita.

Usein nuo pilviviirut ovat samansuuntaisia, mutta nyt ne ovat muodostaneet taivaalle, hassuja geometrisiä kuvioita.

Katselin niitä jo toissa iltana, kuun luodessa varjojaan, pimeydessä uinuvan kylän ylle.

Oliko se universumin luomaa taidetta, vai kenties ihmisten aiheuttamaa, sitä en tiedä, mutta näky oli joka tapauksessa maaginen.

Viimeisen parin viikon aikana on tapahtunut, muitakin outoja juttuja.

Tosi kummallisia unia aamuyön tunteina ja pään sisäisiä, sähköisiä sähinöitä, heräämisen jälkeen.


Outoja tuntemuksia siitä, että joku energia koskee kehoani tai hiuksiani. Tosin näitä, hiusten hiplaajia, täällä on pyörinyt kyllä aikaisemminkin.

Yhtenä yönä, joku näkymätön energia herätteli minua, peittoani nykien ja hassuinta oli se, että se teki sen vielä senkin jälkeen, kun olin jo hereillä.

Tämä entinen maailma ja verhon takaa kurkkiva mystinen maailma, tuntuvat välillä sekoittuvan toisiinsa, ihmeellisillä tavoilla.


Sattuu kaikenlaisia täysin odottamattomia tapahtumia ja en voi muuta kuin kysellä silmiäni pyöritellen, että mitä täällä oikein tapahtuu.

Myös monet asiat ovat alkaneet loksahdella paikoilleen ja palapelin palat, löytää toisensa. Joten etenemme pikkuhiljaa, vaikka välillä tuntuu, ettei mitään tapahdu.


Jänniä aikoja eletään, eikä tässä auta muu, kuin pysyä omassa rauhassaan, pidellä hatusta kiinni ja katsoa, mitä tuleman pitää.


Mukavaa täydenkuun aikaa 🌟🌝🌟

Annetaan hyvän kiertää 💫🤗💫

T: Merja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti