Sininen avatar




Aina puhutaan, että uuden ajan lapsilla on jo syntyessään kanavat auki. He ovat tietoisia monista sellaisista asioista, joita me vanhemmat sukupolvet, emme osaa edes kuvitella. Usein he ovat erityisherkkiä, mieleltään kirkkaampia, katsovat maailmaa erilaisin silmin, eivätkä enää sopeudu, tämän hullun ylösalaisin maailman sekopäisiin raameihin ja vaatimuksiin.


Tällä hetkellä he haluavat pukeutua eläinnaamareihin ja häntiin, koska kokevat omaavansa eläimellisiä piirteitä itsessään.

Onko se joku villitys, vai tunkeutuvatko muistot joistain entisistä elämistä heidän tajuntaansa.

Minullakin on joku muistikuva siitä, että olisin ollut joskus sininen avatar, jolla on häntä.

Onko se todellinen muisto vai mielikuvituksen harhaa, sitä en tiedä.



En nyt säntäile ympäriinsä naamari päässä ja häntääni heiluttaen, mutta jos tämä muistikuva olisi ollut minulla jo lapsena, niin olisin saattanut sen tehdäkin.


Halusin tämän blogin taustakuvaksi sinisen avattaren, joka näyttää hyväntahtoiselta muukalaiselta.

Ehkä sekin toive tunkeutui mieleeni, jostain sieluni salatuista sopukoista.

Tuo ilmiö lasten keskuudessa on mielestäni aika mielenkiintoinen, enkä oikein ymmärrä miksi jotkut aikuiset suhtautuvat siihen niin kriittisesti ja tuomitsevat täysin lasten käyttäytymisen.

Mikä siinä meitä oikein triggeröi?



Jos tässä ympärillämme pörräävässä, sekopäisessä maailmassa ei saa enää olla tyttöjä ja poikia, eikä miehiä ja naisia, niin mitäs kummallista siinä on, jos lapset haluavat olla kettuja tai kissoja.

Ehkä meillä jokaisella on siellä uudessa, uljaassa maailmassa, oikeus olla täysin sellaisia, kuin olemme. Nämä nykyiset lapset luovat tulevaisuuden ja muuttavat maailman paremmaksi meille kaikille.

Tulevaisuuden katukuvassa saattaa kuljeskella paljon omituisemmankin näköistä sakkia. 

Ehkä meidän on vaan paras alkaa totutella siihen, että joukossamme on kohta monenlaisia vipeltäjiä, jopa muilta planeetoilta.

Tai ehkä heitä on ollut täällä aina, mutta me emme ole sitä vaan huomanneet.


Joten annetaan kaikkien kukkien kukkia ja keskitytään vaan omaan elämäämme. Siinä on ihan tarpeeksi työmaata meille jokaiselle. 

Tosiasia on se, että tämä "puhdas ja aatteellinen, eli ahdas ja puutteellinen maailma", tulee muuttumaan. Halusit tai et. 






Aurinkoista syyspäivää 🍁🐝🍏🐝🍁


Annetaan hyvän kiertää 💕💕💕


T: Merja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti