Sota ja rauha

 

Olen kuunnellut ja lukenut pari päivää Yrjö Kallisen videoita ja kirjoitelmia, miehen, joka oli oman aikansa henkinen rauhansoturi. En ole koskaan aikaisemmin törmännyt häneen ja on todella mielenkiintoista, että hän puhuu täysin samoista asioista, joita me valopäät tällä hetkellä käymme läpi.

Jostain kumpujen kätköstä, mullasta maan, nämä sodan ja rauhan asiat nousevat mieleeni kummittelemaan ja minusta tuntuu, että niistä pitää kirjoittaa ja jakaa ne eteenpäin heille, jotka ovat valmiita ne vastaanottamaan.

 

Näemme edelleen samaa unta, kuin esi-isämme aikoinaan. Samaa loppumatonta painajaista, joka on viime vuosien aikana nostanut taas päätään.

Mutta onko se vihollisen tappaminen, silmästä silmään kuitenkaan niin mieluisaa puuhaa?

Jokaisen aivopestyn, ikiunta nukkuvan pojan ja miehen suurimmat toiveet tuntuvat olevan edelleenkin.

"Kunpa tulisi sota ja saisin taistella isänmaani puolesta. Kunpa saisin tappaa vihollisia, kunnian kentillä ja kokea sankarikuoleman. Ja olla ikuisesti, ihmisten palvoma, sankarivainaja."

Tämä sairas sodan ihannointi on totta vielä tänäkin päivänä. Nämä esi-isiemme ihannoimat ajatukset itävät edelleen päättäjiemme ja monien ihmisten mielissä, sillä he ovat vieläkin unessa. Median ja vihan lietsomina he huutelevat itärajan yli ja ilkkuvat niin kuin edeltäjämme, että "silmien välliin ryssää, kyllä se siihen tyssää". Ja kansallemme uskotellaan, että me olemme niin suuria sotureita, että voitamme sodan Venäläisiä vastaan, päivänä minä hyvänsä.

Minun sukupolveni tai nuoremmat, eivät ole nähneet sotaa, kuin uutisissa tai elokuvissa ja se on pelkkää valhetta, oikeaan sotaan verrattuna.

Ne jotka ovat nähneet ja kokeneet sodan kauhut, eivät enää ikinä toivo sotaa. 

Sotilaat, jotka ovat kulkeneet kunnian kentillä ja nähneet, joka puolella silpoutuneita ruumiita. Tai kuulleet haavoittuneiden tuskanhuudot ja sen kuinka he viimeisillä voimillaan rukoilevat Jumalaa avukseen, eivät enää ihannoi sotaa.

Eivätkä laula, että "kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä, urhona kaadut, taistellen puolesta isänmaan".

Jos täällä päättäjiemme sairaiden toiveiden ja uhoamisen siivittämänä syttyis sota, niin nämä järkyttävät laulut varmaan kaivettais naftaliinista ja niitä rallateltais, niin kuin Tuntemattomassa sotilaassa.

 

Miten voi olla mahdollista, että vielä nykyaikana ihmiset ovat niin sekaisin ja unessa, etteivät halua rauhaa, vaan ihannoivat sotaa, jossa tapetaan satojatuhansia viattomia ihmisiä ja tuhotaan kaikki mitä eteen tulee.

Rauhan puolesta puhujat kivitetään ja ristiinnaulitaan, niin kuin aikojen alussa.

Heitä vihataan ja silmiemme edessä esitetään näytelmää, jossa sodanlietsojat ovat suuria sankareita ja rauhantekijät säälittäviä luusereita.

Raha, ahneus ja itsekkyys ovat ihmisyyden ihanteita, vaikka ne johtavat vääjäämättä aina sotaan ja taisteluun.

🌟"Ikuiset tähdet tulevat joskus ihaillen katsomaan autiota planeettaa, joka sankarien ylväänä hautana vaeltaa radallaan".🌟

💖"Rauhan tie merkitsee siunausta, hyvinvointia ja elämää. Sodan tie tietää kärsimystä, kurjuutta ja kuolemaa".💖

💕"Rauhan puolesta ei voi sotia, ainoa tie rauhaan on rauha ja ainoa tie aseettomuuteen on aseettomuus". "Rauhaan varustautuminen on siitä etääntymistä".💕

Sisäinen rauha heijastuu maailmaan. Sisäisessä rauhan tilassa ei ole tarvetta taistella tai haavoittaa muita, sillä se on pelkkää myötätuntoa ja ymmärtämistä. Ole se rauha jota toivot. 

Rauhallista viikonloppua 🙏👼🙏

Anna valosi loistaa 🌟🤗🌟

Laita hyvä kiertämään 💫🐛💫

T: Merja