Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille. Ja mielen vapaus ja mielen vapaus.
On vapautta kuunnella metsän huminoita, kun aamuinen aurinko kultaa kallioita.Ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä.
On vaikeaa murtautua tämän negatiivisuuden verhon läpi ja loikata vapauteen.
Kaunis, ihmeellinen maailma avautuu, joka päivä silmiemme eteen, mutta huomaammeko me sitä ollenkaan.
Mennä öyhötämme kiireen keskellä eteenpäin, sotien ja tapellen toistemme kanssa.
Ja näemme negatiivisuuden verhon läpi, vain kaikki maailman kauhut ja rumuuden.
Tämän päivän tarotkortiksi nousi miekkojen 7. eli turhautuminen.
Se kuvaa selkämme takana tapahtuvaa salailua, manipulointia ja petturuutta. Maailmassa on meneillään jotain epäilyttävää ja negatiiviset odotukset täyttävät mielemme. Ne saavat aikaan epätoivoa, turhautumista, lannistumista ja olemassaolon pelkoa.
Ja me levitämme sitä samaa negatiivista sanomaa, viidakkorummun lailla, läpi koko maailman.
Mutta onko näillä kuvitelluilla peloilla mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Olisiko jo aika herätä näkemään, mitä maailmassa oikeasti tapahtuu.
Muutos, mihin suuntaan tahansa on ihmisten mielissä aina pelottavaa ja miellämme sen useimmiten negatiiviseksi.
On helpompi sulkea silmänsä tosiasioilta ja uskotella itselleen, että kaikki on ihan hyvin. Joten roikumme kynsin ja hampain kiinni tutuissa, turvallisissa tottumuksissamme, olivatpa ne sitten hyviä tai huonoja.
Media kritisoi jokaista, joka uskaltaa avata suunsa ja ehdottaa pienintäkin muutosta tähän vallitsevaan maailmantilanteeseen.
Se lynkkaa jokaisen ajatuksen ja ehdotuksen, luoden mitä ihmeellisempiä kauhuskenaarioita.
Tuntemattoman pelko tekee ihmisistä epävarmoja.
Jatkuvan aivopesun ja pelkojen keskellä ihmiset eivät enää kykene ajattelemaan selkeästi omilla aivoillaan, vaan vaipuvat epätoivon valtaan ja alkavat uskoa, kaiken sen, mitä media heille syöttää.
Kaikki yritykset ja ehdotukset, muuttaa maailmaa paremmaksi, hukkuvat tämän sekasorron keskelle ja tuntuu, että vellomme ikuisesti samojen ongelmien parissa, pääsemättä eteenpäin.
Näemme kaikki tätä samaa, loputonta painajaista.
Päästää irti kahlitsevasta maailmasta ja palata takaisin luonnon keskelle ja omaan itseensä.
Nähdä maailman kauneus ja tuntea sen kaikenkattava rakkaus.
Se kuinka äitimaa hengittää meissä jokaisella solullaan ja saa sydämemme sykkimään samassa tahdissa.
Kuinka ihana paikka maailma olisi, jos näkisimme sateenkaaren värien kauneuden, tai ihmisten sydämistä loistavan rakkauden.
Jos maailmassa vallitsisi ikuinen rauha, ikuinen rakkaus, meissä kaikissa, tässä ja nyt.
🎵 Sinussa on valo, sinussa on yö.
Sinulla on sitkeä sydän, joka lyö.
Väsymättä kipinöitä tuuleen.
Valaisemaan tietä pimeää.🎵
Joten, anna valosi loistaa ✨🌟🤗🌟✨
Laita hyvä kiertämään 🙏😇💐😇🙏
T: Merja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti