Välillä intuition ääni kuiskii voimakkaammin ja välillä sitä ei meinaa edes huomata, tai ohittaa sen, kun luulee tietävänsä itse paremmin, mitä pitää tehdä, ilman mitään ohjaustakin.
Olin pari päivää sitten koiran kanssa aamulenkillä ja tullessamme tutulle metsätielle, joku ääni sisälläni sanoi, että laita koira kiinni hihnaan.
Ihmettelin tuota outoa käskyä, mutta laitoin kuitenkin koiran kiinni ja melkein samantien metsästä kuului, joku hiljaisuuden rikkova rääkäisy.
Hetken päästä näin, kuinka mäyrä tupsahti metsätielle noin kymmenen metrin päähän meistä.
Se tuijotti meitä hetken aikaa ja alkoi juosta vimmattua laukkaa suoraan meitä kohti.
Nappasin koiran kaulapannasta kiinni ja jähmetyin paikalleni odottamaan, mitä tuo uhkaava olento oikein aikoo tehdä. Se lähestyi kovaa vauhtia meitä, juoksi noin metrin päästä ohitsemme ja murahteli vihaisesti, painellen lopulta takaisin metsän siimekseen.
Selvittyäni järkytyksestä huokaisin helpotuksesta ja ajattelin, että kannatti kyllä kuunnella intuition ääntä, muuten olisi voinut käydä tosi huonosti.
En ole nähnyt täällä mäyriä kymmeniin vuosiin, mutta supikoirien kanssa edellinen koirani otti kyllä matsia monta kertaa. Ne olivat tosi vihaisia ja huuto oli sen mukainen.
Ehkä mäyrällä oli poikaset jossain lähettyvillä ja se yritti johdattaa meidät toiseen suuntaan, tai se oli muuten vain aamuäreä, niin kuin mekin aina välillä olemme.
Tänään, kun lähdin lenkille kylätietä pitkin ja meinasin mennä taas tuolle metsätielle, mutta ääni sisälläni sanoi taas, älä mene ja pidä koira hihnassa.
Ajattelin, että mikä siellä nyt taas muka on ja yritin kääntyä metsätielle, mutta koira istui keskellä tietä, itsepäisenä kuin aasi, eikä suostunut lähtemään siihen suuntaan.
En tiedä olisiko siellä tänään mitään vaaraa ollut, mutta jostain syystä meidän piti mennä tällä kertaa toiseen suuntaan.
Viime viikkoina on ollut jotenkin raskaat energiat, mutta onneksi valojengi kävi yhtenä yöllä vierailulla ja toi taas mukanaan uutta positiivisempaa latausta.
Katosivat aina välillä ja tulivat sitten hetken päästä takaisin, jonkunlainen tietoisuuden aktivointi oli kuulemma menossa.
Pari päivää sen jälkeen aloin kuulla vasemmalta puolelta taas jotain uudenlaista, sirkuttavaa valokoodia.
Se oli lyhyttä ja voimakkaampaa kuin ennen.
Sitä kesti aina muutaman tunnin kerrallaan, parin päivän ajan ja sitten se katosi yhtä mystisesti kuin oli tullutkin.
Saiko tuo sirkutus jotain kehossani aikaiseksi, sitä en tiedä, mutta onhan näitä outoja tapahtumia ihan mielenkiintoista seurailla.
Aurinkoista kesän alkua 🌺💛🌞💛🌺
Kuuntele intuition ääntä 🎶🤗🎶
Anna valosi loistaa 🧡🩷✨🩷🧡
Laita hyvä kiertämään 🎀🥰🎀
T: Merja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti