Joulu

Muistan varmaan ikuisesti, ensimmäisen joulujuhlan, vanhassa kyläkoulussa. Juhlasalia koristi iso kuusi, jossa paloivat, oikeat kynttilät. Nutturapäinen opettajani polki vimmatusti urkuharmonia ja kulkuset kilisivät, punapukuisten tonttujen tömistäessä piirileikkejään. Lauloimme joululauluja ja tunnelma oli kaikessa kauneudessaan, yksinkertainen, mutta tosi juhlallinen. Lopuksi saimme todistukset ja ruskeat paperipussit, joiden sisältä löytyi punainen omena ja piparkakku. 

Tämän nykyisen kulutusjuhlan humussa, joulupukit eivät ole enää vuosikymmeniin, yrittäneet tunkea isoa ahteriaan, sisälle savupiipuista. Eikä Petteri punakuonokaan jaksa kiskoa pukin pulkkaa, halki jouluisen tähtitaivaan. Pulkat ovat vaihtuneet punaiseen rekkaan, jolla rahdataan tuhansia turhia lahjoja, tyytymättömille ihmisille. Eikä joulupukkikaan ole enää se salaperäinen satuhahmo, pahvisen naamarin ja tekoparran takana. 

Kauppojen hyllyt notkuvat jo syyskuusta lähtien joulukrääsää sekä suklaarasioita ja vuosi vuodelta, kalliimmat lahjat alkavat sujahdella joulupaketteihin. Mainoksissa hehkutetaan kaikkea sitä, mitä ilman joulusi tulee olemaan, vain tavallinen arkipäivä. Pöytään on laitettu kystä kyllä ja hymyilevä setämies myhäilee, että miltäs se teidän joulu maistuu. Supermarkettien mainoksissa rallatellaan, että kaikkea on, kaikkea on. Monessa perheessä varmaan lauletaan tällä hetkellä sen jatkoksi, mut rahat ei riitä.

No, jokainen saa tietysti tehdä joulustaan juuri sellaisen kuin itse sydämessään haluaa. Jouluhan on sentään vain kerran vuodessa, kesti se sitten kolme päivää tai kolme kuukautta. Iltapäivälehtien lööpeistä voimme taas jälkeenpäin lukea, saimmeko tänä vuonna aikaiseksi, joulurauhan vai jouluräyhän. 

Itse aion laskeutua joulurauhaan, täällä lumisen metsän keskellä. Nauttia vaan yhdessäolosta, ilman lahjavuoria tai jouluähkyä. Kaikki se mitä tarvitsen, löytyy sydämestä.

RAUHALLISTA JOULUA KAIKILLE ✨🎄✨