Kiusaaminen

Lapsena naapurin tyttö upotti usein terävät kyntensä käsivarteeni tai pahimmassa tapauksessa, jopa puri minua, ellen suostunut taipumaan hänen tahtoonsa. Niinpä opin näyttelemään, että olin hänen kanssaan samaa mieltä, vaikken oikeasti ollutkaan. Tiesin jo varhain, että olen jotenkin erilainen, enkä jääräpäisyyttäni, aikonut missään tapauksessa muuttua, samanlaiseksi kuin muut.

Ennen kouluikää leikin naapurin pojan kanssa, koska hän oli meillä hoidossa. Tyhmyyttäni, en kouluun mennessäni ymmärtänyt, ettei siellä voi kaveerata pojan kanssa. Joten saimme kuulla toisten lällättelyä, joka päivä, seuraavat neljä vuotta.

Luokallani oli tyttö, joka asui äitinsä kanssa, hieman huonoissa oloissa. Hänellä oli usein takkuiset hiukset ja välillä nuhruiset vaatteet. Kaikki kiusasivat häntä. Hänet eristettiin täysin laumasta. Tyttö yritti kaveerata kanssani, mutta minäkin juoksin häntä karkuun. Olen monta kertaa myöhemmin katunut, etten vielä silloin ollut tarpeeksi rohkea, tukemaan häntä ja olemaan hänen ystävänsä.

Oppikoulussa, luokan paras oppilas, keräsi ympärilleen porukan, joka kiusasi jatkuvasti muita. Enimmäkseen kiusaaminen oli henkistä, mutta joidenkin kohdalla, myös fyysistä. Opettajat eivät puuttuneet asiaan millään tavalla, koska kyseinen tyttö oli heidän lellikkinsä ja paremmasta perheestä kuin muut. Osa opettajista oli itsekin, tyrannimaisia kiusaajia ja välillä tuntui, että he tahallaan nolasivat joitakin oppilaita, koko luokan edessä. Oli elämäni paras päivä, kun kävelin viimeisen kerran sen "maanpäällisen helvetin" ovesta ulos ja lensin vapauteen.

Olen kohdannut kiusaajia, monesti myös työpaikoilla. Riitaisin työyhteisö oli eräässä aikuisoppilaitoksessa, jossa opettajat tappelivat keskenään, kaiket päivät. Jos nämä kansakuntamme kynttilät, eivät osaa käyttäytyä, kuinka sitä voisi odottaa oppilaitakaan. 

Myöhemmin törmäsin naiseen, joka oli tyrannisoinut monta kymmentä vuotta koko työporukkaa, eikä kukaan tehnyt asialle mitään. Kaikki vaan sietivät ja sopeutuivat hänen oikkuihinsa, koska hän oli ahkera työntekijä. Hän sanoi kerran meille suoraan, että hän haluaa olla paha ja kiusata muita. Hän sanoi, oksentavansa, jos joku kehuisi häntä kivaksi ja haluaisi olla hänen ystävänsä. Hän kertoi myös nauttivansa siitä, että toiset kiemurtelivat hänen edessään, kuin madot koukussa. Sairasta.

Muutamien viime vuosien aikana, olen saanut kokea syyllistämistä, kyttäämistä ja syrjintää. Yhteiskunta, sukulaiset ja ystävät ovat tuominneet minut, kun en suostunut hyppäämään heidän puolestaan, pää edellä kaivoon. Lopulta menetin myös työpaikkani, koska en suostunut toimenpiteisiin, joihin yhteiskunta, yritti meitä pakottaa. 

Mikä saa ihmiset kiusaamaan muita? Jotkut vetoavat ankeaan lapsuuteen ja kaltoin kohteluun. Tai heitä vaan ottaa pattiin ja paha olo pitää saada purkaa, lähinnä olevaan ihmiseen. Onhan joukossamme tietysti myös narsisteja ja ehkä jonkun, demonin riivaamia ihmispoloja. 

Tämähän on vapaan tahdon planeetta, joten jokaisella on mahdollisuus, pilata oma elämänsä. Mutta mielestäni, kenelläkään ei ole oikeutta, tuhota jonkun toisen elämää. Ei ole mitään pätevää syytä, jonka varjolla, saisit oikeuden olla, täysi mulkero.

Raamatussa sanotaan: "Antakaa heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä tekevät". Olen kyllä sitä mieltä, että useimmat kiusaajat, tietävät tasan tarkasti, mitä he tekevät ja jopa suunnittelevat etukäteen jokaisen tekemisensä. 

Kiusaaminen on jättänyt minuun jälkensä, enkä vieläkään luota, varsinkaan naisiin. Anteeksi olen kyllä antanut, mutta se ei tarkoita sitä, että hyväksyisin heidän tekonsa. Jotkut sanovat, että on kiusatun oma vika, jos ei osaa pitää puoliaan. Luulen kyllä, että näin ajattelevat, eivät ole koskaan joutuneet itse kiusatuiksi.

Mietin usein, olenko ollut entisessä elämässäni kiusaaja ja joudunko sen takia kärsimään näitä karmallisia kokemuksia. Vai, ovatko oppiläksyni vielä niin pahasti kesken, että joudun aina uudelleen samanlaisiin tilanteisiin. 

Mutta ovathan nämä kiusaajat tietysti olleet, suurimpia opettajiani. He ovat muokanneet minusta vahvan, rohkean, oikeudenmukaisen, empaattisen ja anteeksiantavaisen. Joten, eihän tämä kaikki kärsimys, ihan hukkaan ole mennyt.

Aurinkoista viikkoa 🌞 Ole armollinen itsellesi ja muille 😇