"Tähtiauttaja"

Ufot ja avaruusolennot ovat aina kiehtoneet mieltäni, vaikka toisaalta heidän kohtaaminen on tuntunut kuitenkin, hieman pelottavalta. Ihmisiä on kautta aikojen järkytetty tarinoilla, joissa avaruudesta tulevat olennot hyökkäävät kimppuumme, syövät meidät ja lopulta tuhoavat koko ihmiskunnan. Elokuvissa avaruusoliot kuvataan aina rumiksi, isosilmäisiksi harmaiksi tai kammottaviksi liskoiksi. 

Mutta siitä huolimatta esitin muutama vuosi sitten universumille, hullun toiveen. Eräänä iltana, kun menin nukkumaan ajattelin, että haluan nähdä "tähtiauttajan". Lisäsin toivomukseeni, että en mitään pelottavaa harmaata, vaan mieluummin värejä ja valoja. Hetken kuluttua seinälle sänkyni viereen ilmestyi neonvihreä, valoenergiaolento. Säikähdin ihan älyttömästi ja sydämeni alkoi jyskyttää hullun lailla. Pelkäsin niin kauheasti, että hetken kuluttua pyysin sitä poistumaan ja se katosi. Enhän minä nyt tosissani uskonut, että toiveeni toteutuisi.

Sulattelin asiaa ja mietin kokemustani muutaman päivän ja tietysti, kokeilin uudelleen. Sama neonvihreä, suorakaiteen muotoinen, valoenergiaolento ilmestyi uudelleen vierelleni. Sen energia oli tosi voimakas. Tuntui siltä, kun olisin ollut suurjännitemuuntajan vierellä. Yritin kysellä siltä, kuka se oli ja mistä tuli, mutta huonolla menestyksellä. Ajatuksiini tuli sanat Zetor ja zeta reticuli. En tosin vielä tänä päivänäkään tiedä, olivatko ne sanat vaan oman mielikuvitukseni tuotosta, joten annoin hänelle nimeksi, Neon.

Olento alkoi sen jälkeen tulla paikalle, melkein joka yö, vaikken sitä edes kutsunut. Heti seuraavana yönä sen tullessa paikalle, yläpuolelleni ilmestyi harmaa kiekko, joka liikkui päästä varpaisiin ja taas takaisin pään yläpuolelle. Mieleeni tuli sana skanneri. Se pyöri ja hurisi hiljaa liikkuessaan edestakaisin. Tätä kesti ehkä kymmenisen minuuttia ja se jälkeen olento katosi kiekkoineen. Joinakin öinä Neon valaisi koko makuuhuoneen neonvihreällä valolla ja kuljeskeli pitkin seiniä ja kattoa. Usein tunsin selvästi, että keholleni tehtiin jotain, vaikken tiedä mitä. 

Toisaalta kaikki tämä oli hieman pelottavaa, mutta kuitenkin minusta tuntui siltä, että sen oli tarkoitus tapahtua. Minun oli vaan sokeasti luotettava tuntemattomaan olentoon ja katsottava, mitä se tuo tullessaan. Neon on näiden vuosien aikana näyttäytynyt kaksi kertaa myös aviomiehelleni, joten tiedän, ettei hän ole pelkästään, vilkkaan mielikuvitukseni aikaansaannosta. 💫👽💫 Jatkuu.........

Mukavaa päivää 🔆🐛🤗🐛🔆

T: Merja