Aktiivirallia

Ihmisen elämä on useimmiten, suorittamista ja touhottamista. On juostava rahan perässä ja elettävä sitä elämää, jonka yhteiskunta meille sanelee. Tee töitä aamusta iltaan, ole ahkera, kunnon kansalainen. Mitä enemmän töitä painat, kuin pieni orava, sitä parempi eläke sinua eläkepäivinäsi odottaa. Voi, mikä vitsi ja huijaus, alusta loppuun asti.

Pakerrettuasi tavallista, pienipalkkaista duunia, elämäsi parhaat vuodet, sinua saattaa odottaa ikävä yllätys. Voit unohtaa maailmanympärysmatkat ja ylellisen elämän, palmujen katveessa. Saat olla kiitollinen, jos eläkkeesi riittää edes vuokraan, ruokaan ja lääkkeisiin. Vapauden sentään saat vihdoinkin oravanpyörässä pyörimisestä. Ellet sitten joudu olosuhteiden pakosta, palaamaan juoksupyörään ja  jatkamaan työntekoa, kuolemaasi asti. Sillä työn raskaan raatajat, kaatuvat usein kengät jalassa, työnsä ääreen. 

Eläkeyhtiö Ilmarinen lähettelee jatkuvasti masentavia viestejään. Käy sivuiltamme katsomassa, kuinka huikeaksi tuleva eläkkeesi on jo paisunut ja kuinka paljon se vielä ehtii karttua, jos ryntäät takaisin oravanpyörään. Enpä taida viitsiä päivääni pilata, mokomilla vilkaisuilla. 

Ja ne huimat korotukset eläkkeisiin, joita media koko ajan hehkuttaa, koskevat ikävä kyllä vain heitä, joilla on muhkea eläke jo ennestään. Pienellä eläkkeellä kituuttavan ihmisen kukkaroa ne eivät ahtaaksi tee, joten uuden lompakon ostoon on turha rynnätä. Entiselläkään läpyskällä ei ole käyttöä, kuin kärpäslätkänä 😉

Eläkejärjestelmä on ihan yhtä mätä, kuin kaikki muutkin tämän maailman orjuutuskeinot. Oravanpyörässä edessäsi killuvan kitukasvuisen porkkanan on tarkoitus pitää sinut orjana mahdollisimman kauan. Ja uskotella sinulle, että se porkkana kasvaa vuosi vuodelta isommaksi, vaikka se todellisuudessa juoksee koko ajan vaan kauemmaksi ja mätänee lopulta silmiesi edessä.

Joo, en todellakaan aio enää laittaa tikkua ristiin tämän yhteiskunnan eteen. Ihan tarpeeksi on tullut töitä juoksupyörässä painettua, tälle elämälle. Jos olisin viisas ollut, niin olisin hypännyt pois yhteiskunnan kelkasta jo aikoja sitten. Mutta parempi myöhään, kuin ei milloinkaan.

Tosin onhan noita työttömyysjaksojakin aina välissä ollut, joten "vapaudestakin" olen saanut nauttia. Mutta ne ajat ovat tuoneet mukanaan myös häpeää ja tuskaa, sekä yhteiskunnan, että kanssaihmisten taholta. Olen saanut tuntea millaista on olla loinen, rikkaruoho ja pitkäaikaispummi. Siinä sitä on ollut lystiä kerrakseen. On hypytetty ja hoputettu, sinne ja tänne. Ja pakotettu naurettaville työnhakukursseille. 

Kyllä aikuiset ihmiset osaavat töitä hakea ja tehdä, ei siihen näitä typeriä kursseja tarvita. 

Eli hauskaa ja mukavaa aktiivirallia on riittänyt ihan tarpeeksi. Mutta joo, sehän on työttömän oma vika, jos firmat kaatuu ja uutta duunia ei yli 50-vuotiaana löydy, tässä ikärasismin riivaamassa yhteiskunnassa. Sinut luokitellaan työtä vieroksuvaksi sosiaalipummiksi ja kohtelu on sen mukaista.

Olishan sitä voinut elämänsä tietysti mielekkäämminkin käyttää ja tehdä sitä mitä itse haluaa, mutta vaikeaa on ollut tästä orjuudesta, irti päästä. Syytöksiä ja kyykyttämistä saa heti niskaansa, jos ei halua yhteiskuntaa nöyrästi palvella. Hienon systeemin ovat herrat saaneet aikaiseksi. Kartuttavat vaan omia pankkitilejään, kansan kustannuksella. Ei voi muuta kuin ihailla, tuota nerokasta keksintöä.

Onneks ihmiset ovat alkaneet kyseenalaistaa koko tämän hullun systeemin ja monet uskaltavat repäistä itsensä irti, tästä sirkuksesta. Mitä nopeammin, sen parempi. Eihän tässä orjana olossa mitään järkeä ole. Jokaisen pitäis saada päättää itse omasta elämästään. Ja tehdä sellaista työtä, mitä osaa ja haluaa, tai olla tekemättä. 

Eiköhän tässä muutama vuosi kulu ihan hyvin eläkeikää odotellessa ja oravanpyörää kauempaa katsellessa. Voihan sitä silmänlumeeksi jotain pientä näpertää ja vaikka mummoja autella, ettei tule sanomista. Saavat herrat tunkea minun puolestani aktiivirallinsa, sinne minne päivä ei paista.

Ei terve ruumis töitä kaipaa ja sairaana ei kykene tekemään 😂

Työniloa orjuutetuille ja rattoisaa kevättä joutilaille 🌟😹🌟

T: Merja