Olen nähnyt monesti, avautuvia ovia. Ensimmäisenä, sinisen taivaan ja valkoisten pilvien keskellä avautui suuri, valkoinen ovi, josta näkyi vain sinistä taivasta. Seuraavasta ovesta avautui, harmaa sumuverho. Yksi ovista oli jalkojeni alapuolella. Se oli vain hiukan raollaan ja sieltä pilkisti kapea valokiila. Muutama viikko sitten näin pitkän rivin valkoisia ovia, jotka olivat kaikki kiinni. Ja pari päivää sitten, joku vanha, harmaa ovi lennähti auki, mutta sen takana näkyi vain tyhjyyttä. Muutamat ovet ovat myös paukahtaneet kiinni, silmieni edessä.
En ole pystynyt liittämään näitä näkyjä avautuvista ovista, mihinkään asiaan todellisessa elämässäni. Niiden tarkoitus ei ole ainakaan vielä, auennut minulle.
Näkökenttääni on usein myös ilmestynyt kuvia autoista. Tiellä kulkee autoja molempiin suuntiin ja yhtäkkiä edessäni on harmaa auto, jossa on vanhanaikaiset kellertävät valot. Musta, palava maasturi tuli huimaa vauhtia mäkeä alas, liekkien loimutessa. On ollut poliisiautoja sinisine vilkkuvaloineen ja pitkin mäkeä alas pyöriviä, ruttuisia kotteroita. Monesti autojen joukossa on kulkenut myös moottoripyöriä, mustia ja sinisiä.
Olen nähnyt merestä nousevan kaupungin, jonka yläpuolella näkyi kaksi suurta, tummaa planeettaa.
Hiekkaerämaan, korkeine hiekkakumpuineen. Maassa lojui vanhanaikainen kultakello, jonka viisarit pyörivät takaperin ja taivaalla näkyi saturnus planeetta renkaineen.
Viidakossa, bambumajan edessä seisoi, tumma alkuasukas nainen. Ja rannalla tummanpunaisiin vaatteisiin sonnustautunut nainen, kuin suoraan Star Trekistä.
Kallionkielekkeellä seisovan vanhan intiaanimiehen, päästä lähti lentoon haukanvarjo. Ja nuori intiaaninainen kulki metsässä, vierellään valkoinen susi.
Pihamaalla seisoi valkoinen yksisarvinen, sarvessaan kultainen rengas. Ja vaaleanpunainen polkupyörä, nojasi talon seinustaan.
Hevoset vetivät gladiaattorin vaunua, joka teki hetkessä U-käännöksen. Sen jälkeen tein kyllä itsekin omassa elämässäni, äkkinäisen käännöksen ja muutin suuntaa.
Tosi usein näen mustia lintuja, ehkä korppeja. Ne lehahtelevat silmieni edessä ja muodostavat joskus outoja kuvioita. Kummallisin oli se kelttiläiseltä ristiltä näyttävä muodostelma.
On ollut pomppivia palloja ja kahdeksikkoa kiertäviä valopilkkuja. Sanoja ja numeroita paperilla, tai tuulessa lenteleviä sanomalehtiä. Amerikan kartta, jonka vieressä seisoi harmaa susi. Sirkka-alienin kasvot, Anubis koira ja Avatar.
Siis kaikkia ihan hulluja kuvia, joilla ei ole mitään tekemistä tämän jokapäiväisen elämän kanssa. Mistä kuvat tulevat tai mitä ne merkitsevät. Sitä en tiedä. Onko niillä joku tarkoitus? Ei harmainta aavistusta, mutta ihan kiva niitä on ollut nähdä.
En ole koskaan nähnyt mitään pelottavia kuvia tai tapahtumia. En painajaisia, mörköjä tai avaruuden liskoja. Muutaman harmaan hahmon seinillä lentelemässä, mutta nekin olivat enemmänkin ikävän tuntuisia, eivät niinkään pelottavia.
Seurailen näitä outoja tapahtumia ja näkyjä sivusta, rauhallisin mielin. Metsätiellä näkyvä tarkkailupallo tai edessäni pyörivä tulipallo, eivät ole saaneet minua pelon valtaan. Katselen niitä vain ihaillen ja mieli avoinna. Mistä ne tulevat ja kuka niitä minulle näyttää. En tiedä. Mutta olen kiitollinen, että olen saanut nähdä ja kokea näitä tapahtumia ja toivon, että näen niitä vielä lisääkin.
🎶Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Se hämmästyttää, kummastuttaa, pientä kulkijaa🎶
Aurinkoista viikonloppua kaikille🌞
Kulkekaa elämäänne eteenpäin, mieli ja sydän avoinna ✨💖✨
T: Merja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti