Leikin usein aamulla aurinkokivi heilurini kanssa. En ota kyllä aina sen vastauksia tosissani, sillä en tiedä kenen käsi se on, joka heiluria heiluttaa. Tuntuu, ettei ainakaan minun, sillä heiluri on asioista usein, eri mieltä kuin minä.
Päätän monesti jo edellisenä iltana, etten kirjoita seuraavana päivänä blogiini uutta postausta, mutta aamulla heiluri saattaa muuttaa mieleni. Se sanoo, että kirjoita, vaikka päässäni ei ole edes mitään aihetta, josta voisin juttua vääntää. Kun kysyn, annatko aiheen. Se vastaa kyllä ja hetken päästä valot syttyvät yläkertaan, vaikka muumit eivät edes ole sillä hetkellä kotosalla 😂💦
Tällä viikolla olen saanut nauttia muutamista hienoista, aurinkoisista kevätpäivistä, mutta eilisestä lähtien taivaan ovat peittäneet paksut, harmaat pilvet. Sää vaikutta tosi paljon mielialaan ja harmaus kaivautuu usein, sieluun ja sydämeen.
Olen joskus aikaisemminkin kirjoittanut siitä, että näen värejä ja kiiltäviä valopilkkuja, jotka vaeltavat ilmassa edestakaisin. Ja se on jännää, että näitä hohtavia, vaeltavia valopilkkuja näkyy myös täysin pilvisellä ilmalla. Eilen niitä oli ilmassa tosi paljon, ehkä jopa enemmän, kuin monena aurinkoisena päivänä.
Myös luminen järven pinta sekä kauttaaltaan harmaa taivas loistaa silmissäni neonvihreää valoa, jossa risteilee lilan eri sävyjä.
Vaikka pilvet peittävät auringon, valonsäteet ympäröivät meitä koko ajan, yötä päivää.
Sillä näen näitä kimaltelevia, sinne tänne säntäileviä pilkkuja myös yöllä, täysin pimeässä.
Välillä näiden näkyjen näkeminen huvittaa, sillä en ymmärrä näiden todellista merkitystä. Onko niillä edes mitään tarkoitusta? Mutta onhan niitä ihan kiva tarkkailla, kun kerran näkökenttääni putkahtelevat.
Pääsin parina iltana, pitkästä aikaa, katselemaan myös hienoa tähtitaivasta. Se oli tosi mahtavaa. Taivaalla oli paljon liikennettä, lentokoneita, sateliitteja tai ties mitä. Kuka niistä selvän ottaa? Molempina iltoina näin myös muutamia tähdenlentoja.
Ja merkkejä ufoilta tietysti pyytelin, niin kuin yleensäkin. Jos siellä taivaalla, joku alien on niin kyllä sillä varmaan käämit käryää, kun jatkuvasti merkkejä pyytelen. Mutta olen sanonut heille, että pyytely loppuu heti, kun tulette hakemaan minut pois täältä. Eipä ole kyytiä näkynyt 🌫🛸🌫 joten inkutus jatkuu.
Näin kyllä molempina iltoina, omituisia liikkuvia vilkkuvaloja, jotka kulkivat taivaalla vain vähän matkaa ja katosivat sitten mystisesti.
Ja kaksi kertaa sain oikein kunnon valomerkin, paikallaan pysyvästä kohteesta tai tähdestä. Vai, ovatko ne ylipäätään tähtiä, siitä ei tässä valheiden ja naamioiden maailmassa, voi koskaan olla varma.
Odotan innolla kevättä ja kärpäsiä, vaikka täällä on vielä tilastojen mukaan 48cm lunta. Onhan siinä vielä vähän auringolla ja lämpimillä kevättuulilla sulattamista.
Mutta kyllä se kevät sieltä aikanaan tulee. Puiden juurille on jo alkanut ilmestyä pälviä. Ja kohta sieltä alkaa kurkistella kevään ensimmäiset krookukset ja lumikellot. Eilen näin jo kevään ensimmäisen joutsenen, lentämässä kohti etelää. Se oli kyllä uljas näky. Kohta ne taas lentävät läheiselle järvelle ja alkavat rakentaa uutta kotipesää poikasilleen.
Onhan se tietysti ihan jännää, että heiluri kannustaa jatkamaan kirjoittamista, muuten olisinkin jo heittänyt hanskat tiskiin, aikoja sitten. Ehkä näillä horinoilla on kuitenkin, joku tarkoitus.
Jos saan ihmisissä aikaan tunteita tai ajatuksia, olivatpa ne sitten positiivisia tai negatiivisia, niin silloinhan juttu on tehtävänsä tehnyt. Ja minä olen suorittanut sen oppiläksyn, joka tälle päivälle on, tehtäväksi asetettu.
Iloa ja valoa päivääsi , missä ikinä sitten kuljetkaan 🌞🌹🤗🌹🌞
Annetaan hyvän kiertää 💐🤩💐
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti