Rispaantuvalla riippusillalla

 

Tämä hullu maailma, ei kestä kohta enää kasassa. Se huojuu, sortuu ja hajoaa. Sen tornit natisten maahan vajoaa. Kaikki on ylösalaisin ja ihmisetkin ihan sekaisin. Minä roikun kynsin ja hampain kiinni, vanhan maailman, rispaantuvassa riippusillassa. Näkyykö sillan viimeiseltä askelmalta, se uusi uljas maailma.

Kaikki mikä oli ennen oikein, hyvää ja järkevää. On nykyisin väärin, pahaa ja täyttä hulluutta. 

Koko hemmetin pallo tai mikä lie lätty, on käännetty ylösalaisin. 

Ihmiset ovat kärttyisiä, kuin ahteriin ammutut karhut. Riitelevät ja hyökkäilevät toistensa kimppuun pienimästäkin asiasta.

Se suuri massa, joka sokkona vaeltaa, seuraten valheellista johtajaa. On tietysti aina oikeassa ja me muut, hörhöiksi hurahtaneita, salaliittoteoreetikkoja.

Lentokoneet kylvävät taas vanaa ristiin rastiin, pitkin aurinkoista taivasta, mutta ihmiset eivät edes näe niitä tai ainakaan ymmärrä, että siinä olisi jotain outoa. Normaalia suihkariraitaa vaan, niin kuin ennenkin. Vaaratonta vesihöyryä! Mutta mitäpä minäkään mokomalla asialla turhaan pientä päätäni vaivaisin. Kyllä päättäjät tietävät, mitä tekevät ja toimivat aina meidän parhaaksi 😂💦

Hallitus ajattelee aina kansan parasta, joka asiassa. Tällä hetkellä ammattiliitotkin vaan kitisee ja natisee ihan turhasta. Orjatyövoima pullikoi ja lakkoilee, tyhjän takia. Hyi, hyi ei pitäis. Kalliiksi tulee meille kaikille. Täytyis olla kiitollinen, että orjatöitä piisaa. Palkasta viis tai muistakaan oikeuksista. Pääasia, että on velvollisuuksia. Ja niitähän riittää ja lisää tulee, kuin sieniä sateella. Ihan niin paljon kuin kansa haluaa ja suorastaan vaatii😉

Kyllä mua niin syyhyttäis siitä tappavasta nuhastakin ladella pitkä liuta ärräpäitä, mutta taidanpa jättää väliin. Turha siitä on enää möykätä, kun löysät on pöksyssä. Vaihdetaan vaan kalsarit ja jatketaan matkaa, kuka minnekin suuntaan. Toiset ylös ja toiset alas. Mutta eihän tästä elämästä muutenkaan, hengissä selvitä. Joten samapa tuo.

Oon aatellu, että pitäiskö sille Ping Pongille, oikein postia lähettä ja kysellä, että saisinko minäkin pienen pottumaan, sieltä kuun pimeältä puolelta. Tuppaa täällä olemaan nuo pellot niin kivisiä, ettei meinaa mahtua perunat kasvamaan. Vaikka ihmettelen kyllä, miten kalpeaa vartta ne potut siellä pimeässä pukkaavat, kun ilman vettäkin vielä kasvavat. Vai ovatkohan ne jotain uutta laatua, sellaista hyvää, jauhoista muussiperunaa, johon voi lisätä veden sitten jälkeen päin. Taitaa sekin olla ihan huru-ukkojen touhua. Ihan kuin Sulo Wileenin biodynaamisten porkkanoiden viljely, pimeässä saunassa 😂💦

Toivottavasti tuo möykky ei ole se uusi maailma, jota tässä kieli pitkällä odotellaan. Aika karulta näyttää katsojan silmään. Vaikka eihän sitä tiedä, jos ne meidänkin aivot alkavat nähdä asiat toisessa valossa, kun niitä mikrosiruja aletaan päähän istuttamaan. Tosin minulle ei kyllä sellaisia asenneta, niin kauan kuin mulla henki pihisee ja peukalo heiluu. Ihan sama millä uhkailevat. Saavat päättäjät tumpata ne omaan hanuriinsa 😁

On tämä foliohattuisena hörhönä oleminen, kyllä rankkaa puuhaa. Kaikenlaiseen pinhuusiin sitä ihminen vapaaehtoisesti hakeutuu. Paljon helpompaa olis olla vaan ihan tavallinen hoomoilanen. Katsella toosasta kauniita ja rohkeita ja napsia poppareita napaansa. Ei tarttis joutavilla murheilla päätänsä vaivata. Odottelis vaan ohjeita ylempää ja menis muitten mukana, sinne minne käsketään. Oli se elämä vaan ennen helppoa. Nykyisin on kaikki ihan ylösalaisin 🤔

Taivaan saivat taas umpeen muurattua, joten tämä päivä täytyy kulkea sisäisen auringon varassa. Mutta ei hätää sitähän meillä valopäillä piisaa, vaikka muille jakaa. Sillä köyhän ainut huvitus, on vilkas mielikuvitus 🌞🤣🌞

Mukavaa kevätpäivää kaikille 🎠🎪🎭🎪🎠 

Annetaan hyvän kiertää 🌫🛸🌫

T: Merja