Tekopyhyys

Olemme kaikki näyttelijöitä, elämän suurella estradilla. Roolihahmot vaihtuvat tiuhaa tahtia, päivästä toiseen ja vuodesta vuoteen. Olemme joutuneet tuhannesti miettimään, minkälaisen naamarin tänään kasvoilleni vetäisen, että selviän kunnialla päiväni, aamusta iltaan. Onko nyt tullut vihdoinkin aika, riisua naamiot ja paljastaa maailmalle oma, autenttinen itsensä?

Jokainen meistä on sortunut elämänsä polulla monenlaisiin tekopyhiin tekoihin. Se on ollut osa tätä oppikoulua ja selviytymiskamppailua, eikä siitä kannata syyllisyyttä kantaa.

Voimme ottaa opiksi ja parantaa tapojamme. Ja aluksi riittää se, että huomaamme miten toimimme ja ajattelemme. Olisiko käytöksessämme parantamisen varaa? 

Onko aika riisua olemuksemme yltä tekopyhyys, vilpillisyys, teeskentely, tekohurskaus ja suoranainen valehtelu? Valehtelemmeko jatkuvasti muille ja ennen kaikkea itsellemme?

Minä olen oikea, tosi uskovainen. Käyn kirkossa ja luen raamattua. Minä pääsen taivaaseen. Nuo muut ovat vääräuskoisia. Yritän pakottaa heidät kääntymään oikeaan uskoon ja, jos he eivät siihen suostu, halveksin ja haukun heitä. Jumala haluaa, että tuomitsen heidät ja toivotan heille, tervemenoa helvettiin. Näin toimimalla, varmistan oman taivaspaikkani. Minä olen uskossa. Minä olen hyvä ihminen.

Rasismi, pitää kitkeä pois maailmasta. Ihmiset ovat rasisteja. Minä en ole. Pitää olla suvaitsevainen kaikkia kohtaan. Tosin itänaapurin sotivaa kansaa, minä vihaan. Se ei ole rasistista. Se on heille oikein. He ovat sodassa, se paha puoli. Toiset ovat viattomia uhreja. Tuomitsen kaikki venäläiset, sillä se on oikein. Minä en ole rasisti. Minä olen hyvä ihminen.

Kohtelen myös työttömiä, vanhuksia, köyhiä, piikittömiä, toisinajattelijoita, salaliittohörhöjä, venäjätrolleja  yms. niin kuin he ansaitsevat. Eli halveksin ja pilkkaan heitä. He ovat itsekkäitä. He ovat harhaisia ja väärässä. Se ei ole rasismia. Minä olen hyvä ihminen.

Näitä esimerkkejä vois keksiä loputtomiin. Ja jokainen voi miettiä niitä itsekseen silloin, kun ne kohdalle osuvat. Tietysti rasismia on monenlaista, sitä oikeaa ja arkipäivän rasismia. Jokainen voi lepytellä omaatuntoaan sillä, että ne ovat kaksi eri asiaa, eikä tuosta jälkimmäisestä tarvitse välittää. Se on vaan hörhöjen höpinää.

Tämä aika yrittää opettaa meitä ajattelemaan sydämellä. Kuuntelemaan omantunnon ääntä ja toimimaan sen mukaan.

Se opettaa meitä olemaan tuomitsematta kanssaihmisiä.

Se opettaa meille nöyryyttä, pyyteetöntä rakkautta ja anteeksiantoa.

Se opettaa meitä kohtelemaan toisia niin, kuin haluaisimme toisten kohtelevan meitä.

En usko, että kukaan meistä on vielä suorittanut kaikkia oppiläksyjään. Niitä tulee varmaan riittämään, hamaan kuolemaan asti. Mutta voimme edetä päivä päivältä, pienin askelin, kohti parempaa maailmaa ja ymmärrystä. Ehkä alamme jossain vaiheessa, nähdä valoa tunnelin päässä. Joten matka jatkukoon, kohti tuntematonta määränpäätä 😉

Iloa ja valoa päivääsi 🌟🌹🌟 Ole armollinen itsellesi ja muille 🙏

Älä anna vihan hiertää 🎭 Anna hyvän kiertää 😇

T: Merja