Ihmisiä heräilee päivä päivältä yhä enemmän ja enemmän, mutta maailma on edelleen yhtä sekaisin kuin seinäkello. Tuntuu, että nekin ihmiset, jotka ovat jo omasta mielestään havahtuneet tämän maailman hulluuteen, taantuvat seuraavan katastrofin yllättäessä, takaisin unenkaltaiseen tilaan.
Viha leimahtelee siellä ja täällä, eikä rutikuivan ruutitynnyrin räjähtämiseen, tarvita kovinkaan kummoista kipinää.
Jokainen pienen pieni sana, ilme tai teko, saattaa saada aikaan, myrskyn vesilasissa.
Mikä meitä kaikkia oikein riivaa? Miksi hyökkäilemme jatkuvasti toistemme kimppuun?
Nämä ympärillämme vaikuttavat negatiiviset energiatko meitä rassaavat, vai onko tämä joku, henkisten egojen taistelu.
Miten ihmiset voisi saada ymmärtämään, että olemme kaikki samassa veneessä. Ajattelemmepa sitten asioista miten tahansa, meidän ei pitäisi taistella keskenämme. Eihän tämä maailma sillä parane, että tuomitsemme jatkuvasti toinen toisiamme.
Ihmisten luokitteleminen salaliittoteoreetikkoihin, ufouskovaisiin, hippeihin, nörtteihin tai vaikkapa niihin, oikeisiin uskovaisiin, saa aikaan vaan yhä enemmän kahtiajakoa.
Meidän kaikkien olisi jo aika alkaa puhaltaa yhteen hiileen ja kulkea samaan suuntaan. Auttaa ja tukea toinen toistamme ja tehdä lähimmäisillemme niin, kuin toivoisimme heidän tekevän meille.
Ehkä meillä kaikilla olisi peiliin katsomisen paikka. Olisi aika kiinnittää huomiota siihen puhummeko sydämestä käsin, vai ohjaako kateellinen ja vihamielinen egomme, arkipäiväisiä askeliamme.
Meillä jokaisella on se oma polku kuljettavana ja oma elämäntehtävä suoritettavana, sekä "hyviksillä", että "pahiksilla". Joten voisimmeko yrittää olla suvaitsevaisempia ja armollisempia, sekä itsellemme, että muille.
Kukaan meistä ei tee mitään väärää ja olemme kaikki aina oikealla tiellä. Joten kuljetaan, askel askeleelta, käsi kädessä, kohti uutta parempaa maailmaa.
.jpg)
Iloa ja valoa elämäsi polulle 💖🤗💖
Annetaan hyvän kiertää 🙏😇🙏
T: Merja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti