Ilmalaivalla

 



Tähdenlento kaunis ja hento, kaartaa yllä taivaan, astun ilmalaivaan ja sieltä alas katselen.

Upea on näky kyllä, valoverkko taivaan yllä, peittää koko pallon.

Alukset ja muukalaiset, sekä mekin kummajaiset, sitä pidämme yllä.

Valo aina toisen kohtaa ja loistettaan näin eteenpäin hohtaa, siihen uskon kyllä.

En ole tuota valoverkkoa kyllä itse nähnyt, edes unissani, mutta toivon, että sellainen on olemassa.

Jotkut kertovat, että ovat nähneet sen, avaruusaluksen ikkunasta.


Olishan se tosi hienoa, jos joskus itsekin pääsisin sitä katsomaan, yöllisillä matkoillani, eikä sitä muistoa pois pyyhittäisi.

Eilen illalla olin kymmenen maissa katselemassa kuuta ja tähtitaivasta.

Kuu on loistanut jo monta yötä, luoden aavemaisia varjojaan, nukkuvan kylän ylle.

Sain taas tutun valomerkin, talomme yläpuolella olevasta tähtikuviosta.

Joku siellä aina merkkejä lähettelee, kun niitä pyytelen.

Olihan siellä paljon muutakin liikennettä ja lentokoneetkin vetivät vanoja taivaalle, pitkin yötä.


Tänään onkin sitten ollut oikein kunnon levitys käynnissä ja jo aamusta taivas oli täynnä raitoja, ristiin rastiin.

Joten voimme varmaan heittä taas hyvästit aurinkoisille syyspäiville ja siirtyä kohta iloisen lätäkköelämän viettoon.

Toivottavasti meille joskus selviää, mikä on näiden taivaansumuttajien, perimmäinen tarkoitus.



🍂💛🍂💛🍂💛🍂



Aurinkoista ja mukavaa viikonloppua 🍂🐛🍂

Annetaan hyvän kiertää 🍀💖🍀


T: Merja


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti