Merkkejä pukkaa

 

Kuluva lokakuu on ollut kaikin puolin kummallista aikaa. On tapahtunut outoa ajatusten nollausta, telepaattinen yhteys on hypännyt aimo harppauksen eteenpäin ja aina vaan ihmeellisempiä viestejä, ilmestyy jatkuvasti jokapäiväisille poluilleni.

Olin eilen aamulla koiran kanssa metsälenkillä ja istuskelimme tutulla rantakalliolla.

Hetken päästä ympärilläni alkoi leijua taas, partaveden tuoksuinen pilvi.

Juttelin mielessäni niitä näitä ja päivän teema oli sana rakkaus. Edellisellä kerralla se oli tasapaino.

Hetken päästä jatkoimme koiran kanssa matkaa ja tullessamme hakkuuaukean kohdalle, joku ääni sisälläni sanoi, kiipeä tuonne korkealle mäelle.

Ihmettelin minkä takia minun pitäisi sinne nyt mennä, kun se ei ollut kuulunut suunnitelmiini. Tuli vastaus, kiipeä nyt vaan, niin näytän sinulle, miksi.

Kiipesimme kalliolle ja katselin sieltä avautuvia maisemia, odotellen jotain viestiä.

Hetken päästä taivaalle alkoi muodostua numeroita ja kirjaimia.

Ensin ajattelin, että siellä näkyi 55, mutta sitten tuli sana EI ja perään 66.

Sen jälkeen iso S, josta monet sanovat, että se tarkoittaa Siriusta.

Mietin kuka näitä viestejä todellisuudessa lähettää ja sen jälkeen taivaalle ilmestyi I ja M ja aivan silmän muotoinen kuvio.

Katselin sitä ihmeissäni ja mietin, että mitä vitsiä täällä oikein tapahtuu ja mitä minun pitäisi tuosta silmäkuviosta ajatella. Hyvää vai pahaa?

Tuli vielä muutama 5 ja 6, sekä S kirjain, mutta sitten lähdimme koiran kanssa, takaisin kotiin päin.

Ihmettelin mielessäni näitä outoja viestejä ja vähän ennen kotiporttia näin taivaalla vielä ison R kirjaimen.

Hetken päästä se haihtui olemattomiin ja sen tilalle ilmestyi pieni, valkoinen, sydämen muotoinen pilvi.

Tämä tapahtumaketju oli taas niin omituinen, että olen pähkäillyt sitä eilisestä asti ja yrittänyt ymmärtää, mitä näistä viesteistä pitäisi ajatella.

Taivaalla kyttäävä silmä, ei herätä pelkästään positiivisia mielikuvia, vaikka sanotaanhan noita silmiä myös Jumalan, tai Ran silmiksi. Kolmiota sen ympärillä, ei sentään ollut.

Ennen sen silmän näkemistä, ajatuksissani kävi se monta vuotta sitten näkemäni tulipallo, jota eräs "uskovainen" vertasi Jumalan näyttämään, palavaan pensaaseen ja arvuutteli, olenko kenties profeetta.

Uskon kyllä ufoihin, mutta kaikkeen muuhun uskominen, on aina ollut vähän kiikun kaakun.

Jostain syystä tätä uskontoa, kirkkoa, pappeja, rukoilua ja ristejä on nyt tuotu tajuntaani ja ajatuksiani niistä pitäisi kuulemma tuoda julki, mutta se on kyllä toinen juttu. 

Ehkä sitten ensi viikolla, jos muumit pysyy kotosalla.

Olen, jostain syystä, lapsesta asti työntänyt näitä asioita pois mielestäni ja elämästäni, koska näen ne jotenkin negatiivisinenä ja enemmänkin ihmisten ohjailuna. 

Aurinkoista sunnuntai päivää 💛🤗💛

Anna valosi loistaa 

🌟💖🌟

Laita hyvä kiertämään 

💕🍀💕

T: Merja